”Täydellinen pieni paketti elämää” ‒ levästä etsitään ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan
Levä pystyy ottamaan hiilidioksidia, jota on liuennut veteen. Se tarvitsee vain vähän ravinteita ja valoa, jonka jälkeen se pystyy tuottamaan monenlaisia tärkeitä biomolekyylejä, tutkijatohtori Pauliina Salmi kertoo.Jyväskylä
Tutkijatohtori Pauliina Salmi vetää Jyväskylän yliopiston osalta ROBA-tutkimushanketta, jossa tutkitaan mikrolevien käyttöä hiilidioksidin sidonnassa. Kuva: Petteri KivimäkiKuluvan vuoden alussa Jyväskylän yliopistossa käynnistynyt ROBA-hanke (robust algae systems) luotaa taloudellisesti kannattavia prosesseja mikrolevien viljelyyn. Tutkimushankkeen vapaa suomennos on elinvoimaiset leväsysteemit.
”Maailmalla on lukuisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, jotka tutkivat levien käyttöä raaka-aineena, mutta se ei vielä tilastoissa näy teollisuuden sivuvirtojen ja eläinperäisten rasvojen rinnalla”, Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Pauliina Salmi kertoo.
”Levät ovat erityisen kiinnostavia hiilidioksidin sidonnassa, koska niistä voidaan jalostaa biopolttoaineita. Levien käyttö tähän tarkoitukseen on vielä tutkimustasolla”, Salmi sanoo.
Tutkijatohtorin mukaan ROBA-hankkeen päämotivaatio on mikrolevien käytössä hiilidioksidin sidontaan. Mikroleville löytyy kuitenkin muitakin käyttötapoja.
”Euroopassa mikrolevistä tehdään tällä hetkellä lisäravinteita ja lannoitteita. Lisäksi niistä valmistetaan eläinten rehua, erityisesti kalanrehua.”
ROBA-hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Sen taustalla ovat muun muassa Neste ja VTT.
”Levät ovat erityisen kiinnostavia hiilidioksidin sidonnassa, koska niistä voidaan jalostaa biopolttoaineita. Levien käyttö tähän tarkoitukseen on vielä tutkimustasolla.” Pauliina Salmi
Taloudellisesti kannattavia prosesseja levien viljelyyn etsitään ROBA-hankkeen puitteissa käyttämällä edistyksellistä mittaustekniikkaa, bioprosessitekniikkaa, laskennallisia menetelmiä sekä synteettistä biologiaa.
Levien kasvua seurataan spektrikameroilla, joiden avulla on tarkoitus havaita mahdolliset poikkeamat leväviljelmässä.
”Meillä on tutkimuslaboratoriossa viher- ja sinileviä. Viherlevät ovat pääasiallinen tutkimuskohde ja sinilevää käytetään tutkimuksessamme simuloimaan kontaminaatiotilanteita, eli tilannetta, jossa mikrolevässä tapahtuu ei-toivottu laatupoikkeama”, tutkimusavustaja Salli Pääkkönen kertoo.
Yliopiston laboratoriossa mikrolevät ensin kasvatetaan. Kasvua kuvataan spektrikameralla ja kuvausaineisto käsitellään. Spektrikuvia tarkastellaan algoritmien avulla.
"Kuvista selvitetään asioita liittyen mikrolevän biomassaan, pigmenttipitoisuuteen sekä lipidi- eli rasvapitoisuuteen”, tutkijatohtori Salmi esittelee.
Mikrolevien lipidit ovat olennaisia leväpohjaisen biodieselin valmistamisessa.
Salmi ja Pääkkönen tekevät mikrolevätutkimusta Jyväskylän yliopiston spektrilaboratoriossa, joka on poikkitieteellinen tutkimusyksikkö. Yksikössä työskentelee biologeja, matemaatikoita, fyysikoita ja tietoteknikkoja.
”Poikkitieteellisyys tuo ehdottomasti lisää tehoja hankkeeseen. Meillä on biologista tietoa ja osaamista, mutta kun kamerateknologia on kehittynyt ja tietokoneiden laskentakapasiteetti kasvanut, se tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia tieteelliseen tutkimustyöhön”, Salmi summaa.
ROBA-tutkimuksesta ei ole vielä julkistettu tuloksia mutta hankkeen ensimmäinen tutkimusvaihe tulee päätökseensä tällä viikolla.
”Ensimmäisen tutkimusjulkaisun kirjoittaminen aloitetaan tällä viikolla ja se valmistuu ensi vuoden alussa.”
Pauliina Salmi on tutkinut leviä yli kymmenen vuoden ajan. 2009 hän alkoi tehdä graduaan luonnonlevistä.
”Levä on täydellinen pieni paketti elämää. Se pystyy ottamaan hiilidioksidia, jota on liuennut veteen. Se tarvitsee vain vähän ravinteita ja valoa, jonka jälkeen se pystyy tuottamaan monenlaisia tärkeitä biomolekyylejä.”
Salmen mukaan levä pystyy tekemään vähästä paljon.
”Levät myös tuottavat happea ihmisille. Leväthän eivät oikeastaan ole kasveja eivätkä eläimiä, vaan jotain siltä väliltä. Monet levälajit voivat uida lähemmäs valoa ja liikkua etsiessään ravinteita”, tutkijatohtori kiteyttää.
Mikrolevät
Mikrolevät ovat eliöjoukko, johon kuuluu eliöitä bakteereista, kasvikunnasta ja alkueläimistä.
Mikrolevät ovat yhteyttäviä mikroskooppisia organismeja.
Makrolevät ovat eri asia kuin mikrolevät. Makrolevät muistuttavat vesikasveja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
