TTIP-neuvotteluissa kytevät siemenet EU:n sisäiseen riitaan
Amerikkalaistuottajat kokevat naudanlihaa koskevat eläinlääkinnän määräykset puhtaiksi kaupan esteiksi. Eroa on myös siinä, miten kestävästi bioetanolia tuotetaan. Kansasin Hugotoniin valmistunut jalostamo on maan ensimmäinen kasvijätteitä hyödyntävä bioetanolilaitos. Frederic J. Brown/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoEU on vaarassa ajaa itsensä nurkkaan vapaakauppaneuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa (TTIP) maataloustuotteiden osalta.
Maaseudun Tulevaisuus listasi maataloustuotteiden kauppaa koskevia erityiskysymyksiä. Taulukko osoittaa, että neuvotteluja ohjaavat kautta linjan EU:n tiukemmat kuluttajansuoja- ja ympäristösäännökset.
Jo ennalta on sovittu, ettei EU neuvottele kuluttajansuojan madaltamisesta eikä kloonauksesta, kasvuhormoneista ja kasvien kasvunsääteistä.
Myöskään muuntogeenisten tuotteiden tiukkaa hyväksyntämenettelyä, joka perustuu EU:n elintarvikeviranomaisen, Efsan, tieteelliseen arviointiin, ei aiota avata.
Näiden päälle on EU-komission papereissa noussut se, että Yhdysvaltojen halutaan tunnustavan maantieteelliset alkuperämerkinnät.
Näitä on myönnetty ennen kaikkea Välimeren maiden jalosteille kuten viineille, juustoille ja muille alueellisille erikoisuuksille. Itämeren alueella sekä Itä-Euroopan nuorilla jäsenmailla on käytössään näitä merkintöjä suhteessa selvästi vähemmän.
Pitkä ennakkoehtojen lista on omiaan syömään neuvotteluista liikkumavaran: jäljelle jää lähinnä se, paljonko tuontisuojaa poistetaan eli suomeksi missä aikataulussa elintarvikkeilta poistetaan loputkin tullit ja jäljellä olevat tuontikiintiöt avataan.
Yhdysvallat haluaa lisätä Eurooppaan ennen kaikkea naudan- ja siipikarjanlihan mutta myös viljan vientiä.
Suomalaistilojen kannalta se tietää kilpailun koventumista entisestään.
MTK:n johtaja Juha Ruippo näkee asetelmassa neuvottelujen edetessä siemenet EU:n keskinäiseen kiistaan.
”Kun Euroopalla on antaa näin selvä paketti otsikolla ’näistä emme neuvottele’ ja päälle alkuperämerkinnät, joille halutaan amerikkalaisten tunnustus, niin paljonko tästä joudutaan maksamaan?” hän pohtii.
MTK:ssa suhtaudutaan TTIP-neuvotteluihin lähtökohtaisen myönteisesti, kunhan tuotavien tuotteiden laadulle ja tuotantohistorialle asetetaan samanlaiset vaatimukset kuin EU:ssa tuotetuilla elintarvikkeilla on.
”Perustana pitää myös olla, että kaikkialla Euroopan unionissa jalostettujen tuotteiden vientiin syntyy yhtä lailla mahdollisuuksia”, Ruippo tähdentää.
Suomen kannalta Yhdysvallat on kiinnostava vientikohde etenkin terveysvaikutteisille elintarvikkeille, joita on niin maito- kuin kasvikunnan tuotteissa.
EU ja Yhdysvallat tapasivat toissaviikolla Brysselissä.
Maataloudessa käsiteltiin torjunta-aineiden käyttöä. Yksi keino sujuvoittaa kauppaa on, että kummallakin puolella Atlanttia voitaisiin myydä elintarvikkeita, jotka olisi käsitelty vastavuoroisesti hyväksytyillä aineilla.
Komission julkaisema asiakirja kuitenkin korostaa, ettei EU:ssa asetettuja riskirajoja tulla alentamaan tuonnin osalta.
TTIP-neuvotteluita käydään kevään aikana markkinoiden avaamiseksi erityisesti kiintiöiden, palveluiden ja julkisten hankintojen osalta. Sen sijaan Euroopassa paljon epäilyjä herättänyt investointien suoja on nyt toistaiseksi sivussa neuvottelupöydältä.
Virallisia tapaamisia on ennen kesää kaksi, mutta varsinainen työ tapahtuu erityisryhmissä.
Myös Suomessa tilanne on tiedossa. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) matkaa ensi maanantaina tapaamaan kauppakomissaari Cecilia Malmströmiä.
Ministerin seurueeseen kuuluvat myös etujärjestöjen johtajat: MTK:sta Juha Marttila, EK:n Jyri Häkämies ja SAK:n Lauri Lyly.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
