Rikkakasvitorjunnan aika on nyt käsillä

Kuminakoin toukka kaivautuneena kuminan varren sisälle. Satu Lehtonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Kasvukauden tehoisa lämpösumma Jokioisilla 9.6. oli 192 päiväastetta. Vastaavaan aikaan viime kesänä lämpösumma oli jo 316 päiväastetta. Kasvukausi onkin pari viikkoa jäljessä viime vuodesta.

Aikaisin kylvettyjen kevätviljojen rikkakasvien torjunta-aika lähestyy. Pellolla on käytävä tarkistamassa, mitkä rikkakasvit ovat taimettuneet. Suuria rikkakasveja torjuttaessa on valittava valmiste tarkasti ja käytettävä käyttöohjeen suurempia annoksia.

Herneen taimettumisen jälkeen rikkakasveja torjuttaessa herbisidi valitaan rikkakasvilajiston mukaan. Käytettävissä ovat Fenix-, Senkor- ja Basagran-valmisteet.

Syysruis on jo tähkällä, eikä kasvunsäätely ole enää mahdollista. Syysvehnällä on lippulehti tulossa esille ja säätely on vielä mahdollista.

Viljojen kasvitautitien esiintymisessä on runsaita kasvurytmiin sidoksissa olevia lohkojen välisiä eroja. Kasvustot vaihtelevat sekä rehevyydessä että kasvuajassa.

Ohrassa esiintyy paikoin runsaasti siemenlevintäistä ohran verkkolaikkua sekä vehnän monokulttuurilohkoilla kasvijätelevintäistä vehnän pistelaikkua.

Verkkolaikkua esiintyy myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa.

Kostea ja tuulinen sää edesauttaa taudinaiheuttajien leviämistä edelleen. Verkkolaikun eteneminen on otollisinta, kun lämpötila on päivisinkin alle 20 astetta.

Mikäli lehtilaikkutautien oireet ovat tunnistettavissa ja niitä esiintyy kasvustossa tasaisesti, kannattaa tautien eteneminen pysäyttää fungisidikäsittelyllä.

Ohran verkkolaikun etenemisen estämiseksi on valittava verkkolaikkuun hyvin tehoava valmiste sekä riittävä annosmäärä.

Syysvehnät ovat lippulehdellä, ja tarkkailu sekä mahdollinen kemiallinen torjunta ovat ajankohtaista.

Rehevissä kasvustoissa esiintyy yleisesti pistelaikkua. Harmaalaikkua on toistaiseksi vain alalehdillä. Säiden lämpeneminen edistää harmaalaikun etenemistä ylälehdille.

Torjuntavalmistetta valittaessa on syytä kiinnittää huomio riittävään laajaan tehoon (myös ruostesienet) sekä suojan kestävyyteen.

Ensimmäiset siivelliset tuomikirvat on havaittu Etelä-Suomessa.

Paikalliset erot kirvamäärissä voivat olla suuria, joten sään lämmetessä on syytä tarkkailla kasvustoja. Tuomikirvan torjuntakynnys ylittyy, jos kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista.

Kevätviljakasvustoissa lentelee edelleen kahukärpäsiä. Alttiimpia kahukärpäsvioitukselle ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 2-lehtivaihetta.

Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteilla on tehtävä varhaisessa vaiheessa, eikä se yleensä enää kannata viljan saavuttaessa 4-lehtivaiheen.

Kirppojen ja luteiden määrä taimettuvilla kevätöljykasveilla vaihtelee lohkoittain. Kirppavioitusriski on suurin hitaasti ja epätasaisesti taimettuvissa kasvustoissa ennen kuin varsinaiset kasvulehdet kehittyvät.

Torjuntakynnys pyretroidiruiskutukselle on 1 kirppa sirkkataimea kohden tai kun kolmannes sirkkalehtien pinta-alasta on vioittunut. Torjunnassa on otettava huomioon vesistörajoitukset ja suojaetäisyydet vesistöihin.

Kevätöljykasvien rikkakasvien torjunta on tehtävä ennen taimettumista tai viimeistään rypsin tai rapsin 2–4-lehtiasteella. Aurea-rypsillä torjuntaikkuna Clamoxilla on 6-lehtiasteelle asti.

On huomattava, ettei Butisan-valmisteita saa levittää viuhkasuuttimilla vesistöön rajoittuvilla pellolla.

Kumina kukkii jo monin paikoin Etelä-Suomessa, mutta kasvuaste vaihtelee alueellisesti ja lohkoittain. Kuminakoin toukkien tarkkailu on edelleen ajankohtaista varsinkin niillä lohkoilla, jotka eivät ole vielä aloittaneet kukintaa.

Kuminakoin toukkien torjunta on mahdollista vielä aivan kukinnan alkuvaiheessa tau-fluvalinaatti-valmisteella, mutta jäämäriskin vuoksi vain kerran eikä enää täyskukinnan aikaan.

Muilla sallituilla pyretroideilla torjunta on tehtävä jo ennen kuminan kukintaa. Biologisella Bacillus thuringiensis -valmisteella (Turex 50 WP) ruiskutus voidaan tehdä vielä kukinnan aikana, mikäli toukkia on havaittavissa kasvustossa.

Omenakääriäisen lento ei ole vielä alkanut, ja tarkkailupyydykset voi vielä asentaa.

Pihlajan kukinta on aikaisempia vuosia heikompaa, ja siksi pihlajanmarjakoin torjunnan tarvetta voi esiintyä paikoin. Feromonipyydykset lennon seuraamiseksi ehtii vielä asentaa.

Omenakempin, omenakirvan, luumuleikkurin ja perhostoukkien esiintymistä tarkkaillaan karistusnäyttein vielä kukinnan jälkeen.

Omenankukkakärsäkkäiden vioituksia, ruskettuvia ”huppunuppuja”, on esiintynyt jonkin verran. Lustokuoriaisten parveilu ja vioitus on jäänyt aikaisempia vuosia heikommaksi.

Omenan kukinta on alkanut ja rupitartunnan riski korkea.

Vaarallista tulipoltetautia löytyi viime vuonna Ahvenanmaalta päärynäkasvustosta.

Jos tarha on perustettu ulkomaisilla taimilla, on myös Manner-Suomessa aiheellista tarkkailla tautioireita kukista ja kehittyvistä versoista.

Mansikalla vattukärsäkkäiden vioitukset ovat alkaneet tavallista myöhemmin ja jatkuvat kukinnan aikana kohdistuen pienempiin nuppuihin.

Vioitus lisääntyy lämpötilan noustessa.

Vattukärsäkkäiden mahdollinen resistenssi pyretroidivalmisteille voi vaikeuttaa torjuntaa. Peltoluteita on toistaiseksi ollut vähän liikkeellä. Myös ripsiäisiä on esiintynyt toistaiseksi vähän, mutta tarkkailua kannattaa tehostaa sään lämmetessä.

Mansikkapunkin ensimmäinen sukupolvi on kehittymässä, ja biologinen torjunta on nyt ajankohtaista.

Mansikkakasvustot ovat paikoin vioittuneet talven aikana. Syynä voi olla syys- ja talvikauden märkyys ja siitä seurannut lahoaminen mutta myös lohkolle levinnyt punamätä on saattanut tuhota juuristoa.

Punamädän ja märkyyden aiheuttamat oireet juurissa voivat olla keväällä samankaltaisia, eikä tautia voida varmuudella todeta silmävaraisesti.

Tuhon syy kannattaa selvittää, jos istutuksiin on käytetty ulkomaisia taimia.

Mansikan kukinta etenee hitaasti viileässä. Harmaahomeen ja härmän torjunta on ajankohtaista kukinnan aikana.

Torjunta-aineresistenssiä ehkäistään vuorottelemalla eri tehoaineita sisältäviä valmisteita ja välttämällä saman valmisteen käyttöä useita kertoja kasvukaudessa.

Karviaispistiäisten toukkia voi nyt löytyä karviaisilla ja punaherukoilla.

Karviaiskoisan vioituksia on

esiintynyt toistaiseksi vain vä-

hän. Herukkalasisiiven kuihduttamat oksat ehtii vielä hävittää ennen kuin perhoset kuoriutuvat.

Lehtikirvojen vioitukset ovat toistaiseksi vähäisiä ja esimerkiksi kirvojen luontaisia vihollisia harsokorentoja on esiintynyt runsaasti.

Herukoilla laikkutauteja voidaan torjua vielä heti kukinnan päätyttyä. Harmaalaikun oireita voi olla jo näkyvissä mustaherukalla.

Vattukuoriaisia on valkoansoissa toistaiseksi vain vähän. Lämpimällä säällä ansojen saalista seurataan mieluummin päivittäin. Houkuteaineella varustetulla ansalla voi kuoriaisia tarkkailla myös kukinnan aikana.

Myös vattukärsäkkäitä on esiintynyt niukasti. Vattukärpäsen vioitukset ovat lisääntyneet, maata kohti taipuvat vioitetut versot voi poimia pois ja hävittää.

Vatunäkämäpunkin oireet ovat nyt näkyvissä, jos punkkikanta on runsas. Lehtilannosrikki vaikuttaa punkkeja vähentävästi.

Luonnonvarakeskus

www.luke.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF