
Ministeri Wille Rydman pitää Kiinan-kauppaa yhä tervetulleena Suomen taloudelle
”Tehdään vaan kauppaa, mutta riippuvaisia emme saa olla Kiinasta”, tuore elinkeinoministeri Wille Rydman sanoo.
Elinkeinoministeri Wille Rydman näkee Suomen viennillä kasvumahdollisuuksia Yhdysvalloissa ja Keski-Aasiassa. Kuva: Jarno MelaHelsinkiläinen, tuore elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) haluaa vauhdittaa vientiä laajalla rintamalla.
”Jos ajatellaan Suomea pienenä kansakuntana, niin meidän hyvinvointimme on historiallisesti perustunut juuri korkean jalostusasteen tuotteiden vientiin ulkomaisille markkinoille.”
Viennin kannalta Rydman pitää Neuvostoliiton romahdusta Ukrainan sotaa suurempana myllerryksenä Venäjän kauppasuhteissa.
”Vaikka sota loppuisi heti ja Venäjä muuttuisi, mikä ei ole näköpiirissä, uskon kuluvan todella pitkään ennen kuin yritykset alkaisivat luottaa Venäjän markkinaan uudelleen”, hän arvioi.
Hän uskoo viennin kasvavan ennen kaikkea Yhdysvaltoihin Nato-jäsenyyden myötä.
”Siellä esimerkiksi Texasissa on todella voimakasta kasvua, jonka osa suomalaisista yrityksistä on jo havainnut”, ministeri sanoo.
Muita mielenkiintoisia mahdollisia markkina-alueita voisivat olla Rydmanin mukaan Keski-Aasian maat.
Vaikka hän pitää sinällään myös Kiinan kauppaa tervetulleena, on Rydmanin mielestä autoritäärisen maan kanssa oltava hereillä.
”Tehdään vaan kauppaa, mutta riippuvaisia emme saa olla Kiinasta.”
Rydmanin mielestä liian harva yritys ja ala tähtää vientiin, jota tulisi vauhdittaa. Jos hyviä ideoita syntyy yrityksissä, niin niille tulee ministeristä varmistaa rahoitus.
”Tässä on monta vaikuttavaa instrumenttia. Teollisuussijoitusta, Business Finlandia ja Finnveraa pyritään hyödyntämään entistä tehokkaammin.”
Rydman on tyytyväinen myös parlamentaariseen sopuun TKI- eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta.
”Sekä kansanvälisten että kotimaisten yrityksien tulee kokea Suomi maaksi, jossa innovaatiot kukoistavat”, hän linjaa.
Poliittisella tasolla Rydman ei lähtisi ennakoimaan, mitkä alat voisivat kasvattaa vientiä, vaan toivoisi tilaa annettavan markkinaehtoisille ratkaisuille.
”Sisämarkkinoita ei saa häiritä liiallisilla valtiontuilla” Wille Rydman
Markkinatalouteen vahvasti luottava ministeri haluaa myös EU-tasolla eroon ”korona-ajan valtiontukipolitiikasta”.
Hänen mielestään tavoitteet strategisesti autonomisesta EU:sta ovat oikeansuuntaisia, kunhan sitä ei toteutettaisi sisämarkkinoiden kustannuksella.
”Sisämarkkinoita ei saa häiritä liiallisilla valtiontuilla, vaan tulee ylläpitää reilua kilpailuympäristöä, jossa suomalaiset yritykset menestyvät.”
”Strategisen autonomian tulisi tarkoittaa strategista kilpailukykyä”, Rydman lisää.
Lähtökohtaisesti yritystukiin kriittisestä suhtautuva Rydman myöntää kuitenkin niiden tarpeellisuuden esimerkiksi huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa ja innovaatioiden vauhdittamisessa.
”Huono yritystuki estää yritystä tai toimialaa uudistumasta”, hän pohtii.
”Vaikka säilyttäville yritystuille voi olla erinäisiä järkeviä perusteita, tulisi niiden jaossa olla pidättyväinen.”
Rydman myöntäisi mielellään yritystukia puhtaaseen energiaan liittyen, vaikka niidenkin hän toivoisi olevan entistä markkinaehtoisimpia jatkossa.
Ruokaturvaan vedoten hän puolustaa myös maataloustukia. Kriisitilanteiden kannalta on elinkeinoministerin mielestä elintärkeää, että ruuan saatavuus on aina taattu.
”Omasta maataloustuotannosta huolehtiminen suojaa Suomea monelta maailman myrskyltä.”
Suomessa on Rydmanin mukaan eurooppalaisittain todella hyvä varautumistilanne, vaikka parannattavaakin löytyy.
”Pandemian aikana huomattiin, että vaikka paperilla kaikki asiat ovat todella hyvin, voi käytäntö olla jotakin aivan muuta”, hän kritisoi viitaten maskien saatavuusongelmiin pandemian alkuvaiheessa.
Rydman alleviivaa, että hyvään lähtötilanteeseen ei saa tuudittautua, vaan huoltovarmuuskysymyksien eteen tulee tehdä joka päivä.
”Hyvää elämää tulee voida elää ympäri Suomea” Wille Rydman
Aluekehityksestä vastaava helsinkiläisministeri pitää puolestaan alueiden välisiä tulonsiirtoja perusteltuna jakautuvaan ikärakenteeseen vedoten.
”Kuitenkin niin, ettei kasvavia alueita tule kohtuuttomasti lypsää”, Rydman tarkentaa.
Rydman ei allekirjoita maaseutu-kaupunki -vastakkainasettelua, vaan korostaa molempien alueiden erityispiirteitä.
”Maaseutu ruokkii kaupungin ja tarjoaa monet muutkin materiaalit, kun taas kaupunkien kasvava yrityskenttä mahdollistaa tulonsiirtojen kautta hyvinvointia myös maaseudulle.”
”Hyvää elämää tulee voida elää ympäri Suomea”, hän lopettaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









