Luke tyrmää tietokirjailijan väitteet suden jätösten vaarallisuudesta: "Tartuntavaara on äärimmäisen pieni"
Suomessa vain yksi ihminen on saanut erikoistutkijan mukaan viime vuosikymmenien aikana hirviekinokokin.
Eviran tutkimista susista noin viidenneksestä on viime vuonna erikoistutkijan mukaan löydetty hirviekinokokkia. Kuva: Markku VuorikariLuken erikoistutkija Katja Holmala tyrmää tietokirjailija Kaj Granlundin väitteet susien ulosteen keräämisen vaaroista. Granlundin mukaan varomattomalla toiminnalla ihminen voi saada itseensä vaarallisen loisen, hirviekinokokin.
"Teoriassa tämä on mahdollista", Holmala toteaa.
Erikoistutkija toteaa, että hirviekinokokki on huono infektoimaan ihmistä, ja mahdollisen tartunnan saaneista vain murto-osa saa tartunnan jälkeen pysyvän infektion.
Holmalan mukaan Granlundin esittämät arviot siitä, että kahdesta viiteen prosenttia tartunnan saaneista ihmisistä kuolee, eivät pidä lainkaan paikkansa hirviekinokin suhteen.
Suomessa vain yksi ihminen on saanut erikoistutkijan mukaan viime vuosikymmenien aikana hirviekinokokin. Todennäköisesti hirviekinokokin aiheuttama kuolemantapaus on sen sijaan peräisin niinkin kaukaa kuin 1800-luvun lopulta.
"Tämäkään potilas tuskin olisi menehtynyt nykyaikana", Holmala huomauttaa.
Mahdolliset loisrakkulat poistetaan yleensä kirurgisesti, eikä sen vuoksi kuolemantapauksia ole viime vuosikymmeninä ollut.
Erikoistutkija tyrmää Granlundin väitteet myös siitä, että hirviekinokokin munat leviäisivät tuulen mukana suden tai koiran ulosteesta.
"Ekinokokit kehittyvät hitaasti petoeläimen suolessa, ja ne rupeavat tuottamaan munia aikaisintaan kuukauden kuluttua tartunnasta. Esimerkiksi metsästysaikana suoritettava koirien säännöllinen matolääkitys estää riskin muodostumisen", Holmala huomauttaa.
Metsästyskoirat onkin syytä lääkitä heisimatoihin tehoavalla lääkkeellä vähintään kaksi kertaa vuodessa eli ennen metsästyskautta ja sen jälkeen.
Tietokirjailija Granlund totesi aiemmin, että hirviekinokokki olisi levinnyt laajalle hirvikannassa. Holmala muistuttaa, että hirviekinokokkia tavataan lähinnä Itä-Suomessa, muutamia tapauksia vuodessa.
Eviran tutkimista susista noin viidenneksestä on viime vuonna erikoistutkijan mukaan löydetty hirviekinokokkia. Infektoituneet sudet ovat olleet maamme itäosasta.
Granlund kritisoi sitä, ettei ulosteiden kerääjiä ole ohjeistettu riittävästi. Holmala vakuuttaa, että Luken maastohenkilökunta ja kansalaiset on ohjeistettu ulostenäytteiden keruun hygieniasta.
"Susien ulostenäytteitä kerättäessä hirviekinokokkiin liittyvä tartuntavaara on äärimmäisen pieni, kun noudatetaan normaalia tutkimushygieniaa", Holmala muistuttaa.
Lue lisää:
Tietokirjailija varoittaa: Jos kerää suden ulosteita, voi saada vaarallisen loistartunnan
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
