Yksinkertaisuus kunniaan hevosen ruokinnassa
”Monilla on käynyt virhe, ettei osata suhteuttaa hevosen liikunnan määrää ruokintaan”, sanoo yrittäjä Eija Eklund-Miettinen.
”Jos on perusterve hevonen, niin ei se tarvitse muuta kuin täysrehun tai kauran oheen hyvän täydennysrehun, sitten heinää ja vettä sekä suolakiven.”
Lappeenrantalaisten Miettisten perheyritys valmistuttaa kotimaisia Criollo-rehuja.
Yksinkertaisuuden puolesta viestittää myös toisen hevosrehuvalmistajan, Biofarm Oy:n, markkinointipäällikkö Mika Brofeldt.
”Pitäisi käyttää vaan tervettä maalaisjärkeä: täysrehuissa on jo kaikki hevosen tarvitsemat ravintoaineet. Säkin ohjeiden perusteella pystyy kyllä perusruokinnan hoitamaan ja lisäämään sitä rasituksen mukaan.”
Eklund-Miettisen mukaan asiakkailta saatu palaute osoittaa, että täysrehuun siirtyminen voi säästää isolla tallilla huomattavan määrän työtä.
”Yksi iso talliyrittäjä kertoi säästävänsä yhden ihmisen työpäivän viikossa. Moni kertoo purkkiviidakon kadonneen, kun joka hevoselle ei tarvita eri rehuja ja ämpäreitä.”
Samalla se tulee edullisemmaksi, sillä vitamiinit ja muut lisäravinteet eivät ole halpoja.
Ilmiö on tuttu myös Karkkilassa toimivassa Biofarmissa, joka myy erilaisia täydennysrehuja Black Horse -tuotemerkillä.
”Välillä tekee suorastaan pahaa kuunnella, kun soittajan puheessa vilisevät erilaiset purkit ja purnukat”, Brofeldt huomioi.
”Perusruokinnan pitäisi olla yksinkertaista, ettei tapahdu ylilyöntejä hevosen terveyden kannalta. Varman päälle ei kannata syöttää, sillä herkästi syntyy ravintoaineiden päällekkäisyyksiä.”
Yhtenä apukeinona on ruokintasuunnitelma. Biofarmin sisaryritys Novalab analysoi puolestaan heinä- ja kauranäytteiden koostumuksen. Niistä ja asiakkaiden toimittamista hevosen perustiedoista lasketaan ruokintasuunnitelma.
Molemmat kotimaiset rehuvalmistajat painottavat käytännön järkeä. Ruokinta pitää suhteuttaa hevosen liikuntaan.
Brofeldt arvelee, että kun harvalla on ammattimaista tietämystä ravitsemuksesta, seurataan harrastehevosen ruokinnassa esimerkiksi samalla tallilla olevia kilpahevosia.
”Mutta jos hevosta ei liikuteta kuin muutaman kerran viikossa, niin ei se paljon tarvitsekaan.”
”Koirien puolella on näkyvissä sama ilmiö. Siellä on menty ehkä vielä pidemmällekin, kun on erikseen laihdutusruokia.”
Eklund-Miettinen sanoo suoraan, että hevosille työnnetään liikaa rehua huomioimatta sitä, että ne ovat yksilöitä aineenvaihdunnan ja elintoimintojen suhteen.
”Toiset hevoset käyttävät rehua eri tavoin kuin toiset. Ihan niin kuin me ihmisetkin.”
”Toki on vaikeaa löytää varsinkin uudelle hevoselle balanssi ruokintaan. Silloin hevonen on hyvännäköinen ja -oloinen ja pirteä.”
Oma asiansa ovat kilpailevat ratsut ja ravurit. Ne joutuvat rasitukseen, minkä vuoksi tarvitaan täysrehua täydentämään ravintolisiä.
Kilpahevosilta otetaan säännöllisesti verikokeita, joiden perusteella eläimen terveyttä ja suorituskykyä voidaan myös seurata.
”Ammattipuolella on itsellään hyvä tuntemus. Ei ole varaa toimia vain ’perstuntumalla’, kun kilpailun taso on kova.”, sanoo lahtelaisen Veljekset Wahlsten Oy:n toimitusjohtaja Markku Wahlsten.
”Harrastehevosilla voi olla enemmän hakuammuntaa, kun ei ole faktaa. Ravinteita valitaan sen mukaan, mikä hevoselle maistuu ja miten hevonen voi”, hän arvelee.
Hevosvarusteiden suurimpiin kauppiaisiin kuuluva yritys on jättänyt hevosten täysrehut maatalouskauppojen hoitoon. Se myy vain maahantuomiaan lisäravinteita, joissa on hevosille tarpeellisia vitamiineja ja kivennäisiä.
”Suurin niiden menekki on kun hevosia treenataan kovasti ja kevättalvella, kun paraskin heinä alkaa menettää tehoaan.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Monet hevosenomistajat rakastavat sitä, että on monta eri purkkia.
Voi tulla jopa vierotusoireita, jos niistä luopuu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
