Pakkaset hellittivät, mutta sota jatkuu – Ukrainassa on eletty jo neljä vuotta laajamittaista sotaa

Mies käveli näytteille asetetun venäläisen panssariajoneuvon ohi Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa 18. helmikuuta. AFP/LEHTIKUVA.  

Ukrainalaisia aiemmin kiusanneet paukkupakkaset ovat vaihtuneet ainakin Kiovassa vetiseksi loskakeliksi sodan alkamisen vuosipäivän koittaessa tiistaina jo neljättä kertaa. Siellä täällä pääkaupungin katujen varsilla näkyy isompia tai pienempiä generaattoreita, joilla kaupat ja ravintolat ovat varautuneet mahdollisiin sähkökatkoihin.

Kylmyys on saattanut hellittää, mutta Venäjä ei. Jälleen viime viikonloppuna Kiovaa kohti laukaistiin kymmeniä ohjuksia ja satoja lennokkeja. Silti pääkaupungin elämä ainakin keskustassa jatkuu sivullisen silmin tavanomaisen vilkkaana.

Iskuista Ukrainan siviilikohteisiin ja kaupunkeihin on tullut näkyvä osa sotaa, jossa ensimmäisen sotavuoden suurten hyökkäysten ja vetäytymisten jälkeen rintamalinjat ovat vakiintuneet lähes asemasodaksi.

Venäjä on kyennyt etenemään hitaasti ja suuria tappiota kärsien, mutta viime viikkoina myös ukrainalaiset ovat kyenneet valtaamaan pieniä alueita takaisin. Syynä venäläisten vaikeuksiin on pidetty tärkeiden Elon Muskin SpaceX-yhtiön tarjoamien Starlink-satelliittiyhteyksien menetystä.

Kulutussota jauhaa lähes paikallaan, ja sodan alussa Kiovan porteilla käyneet venäläiset pitävät edelleenkin hallussaan vain noin viidesosaa Ukrainan alueesta.

Pieniä valtauksia tai perääntymisiä on hankala todentaa, koska lennokeiden takia rintamasta on muodostunut epämääräinen leveä alue, jota kumpikaan osapuoli ei täysin kontrolloi.

Neljän sotavuoden vaatimien kuolonuhrien määrästä ei ole varmuutta molempien osapuolten kaunistellessa omia tilastojaan.

Yhdysvaltalainen CSIS-tutkimuslaitos arvioi noin kuukausi sitten Venäjän menettäneen kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina noin 1,2 miljoonaa sotilasta. Ukrainan tappiot ovat CSIS:n mukaan ehkä noin puolet tästä.

Sodan yhtä jatkuessa osapuolten yhteenlaskettujen menetysten määrä uhkaa nousta tänä keväänä jo yli kahden miljoonan, CSIS arvioi.

Eikä sodalle ole loppua näkyvissä, sillä pääosin Yhdysvaltain välittämissä neuvotteluissa ei ole syntynyt ratkaisua. Venäjä vaatii Ukrainaa yhä luovuttamaan myös alueita, joita venäläiset eivät ole saaneet sotimalla kokonaan haltuunsa.

Ukraina puolestaan haluaa varmistaa itselleen sellaiset turvatakuut, että ne estävät Venäjää hyökkäämästä myöhemmin uudelleen.

Aiempien vuosipäivien tapaan Kiovaan on tiistaina saapumassa Ukrainan tukijoita ainakin EU:n huipulta. Myös niin kutsuttu halukkaiden koalitio aikoo kokoustaa Ranskan ja Britannian johdolla, EU:sta kerrottiin maanantaina.

Ulkomaisten arvovieraiden läsnäolosta Kiovassa on aiemmin ollut kaupunkilaisille ainakin se lyhytaikainen konkreettinen hyöty, että Venäjä on pitänyt taukoa ilmaiskuissa pääkaupunkiin.