Yrittäjät: Verokannuste myös pienyrityksille
Pienyritykset ovat yleisiä kiinteistönhoidossa. Lähes kaikki uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet pk-yrityksiin. Alle kymmenen hengen yritykset ovat lisänneet 2000-luvulla työvoimaansa eniten, ja lisäävät edelleen. Anni Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto”Pankkirahoituksen vaikeutuminen on keskeinen eurooppalainen huoli pk-yritysten osalta. Se näkyy Suomessakin. Tilanne ei ole helpottumaan, vaan vaikeutumaan päin”, sanoo Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.
Hänen mukaansa Suomessa ei ole vielä laajamittaista rahoituksen ongelmaa, mutta pankkisääntely on kiristänyt rahoituksen saamisen ehtoja.
Lisäksi yritysten välisten laskujen maksuajat ovat pidentyneet huomattavasti, mikä on heikentänyt maksuvalmiutta.
Suomen yrittäjät ja Finanssialan keskusliitto tarkastelevat nyt yhdessä pankkisääntelyn perusteita. Löytyisikö sieltä helpotusta yritysrahoituksen saatavuuteen?
”On tärkeää, että katsotaan, onko perussääntely kohdallaan. Alustava näkemys on, että säätömahdollisuutta on”, sanoo Järventaus.
Esimerkkejä ovat yritysluottojen riskipainotus vakavaraisuuslaskennassa ja niin sanottu maturiteettikysymys – voiko pankki myöntää lainaa pidemmäksi ajaksi kuin sen oma varainhankinta yltää.
Suomen yrittäjien ykköstoive hallituksen kehysriiheen on viiden prosentin yrittäjävähennys elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen. Verottamatta jätettäisiin siis viisi prosenttia yritystulosta.
”Kun yhteisöveroa alennettiin ja osinkoverotusta uudistettiin, puolet yrittäjistä jäi kannustimien ulkopuolelle”, sanoo Järventaus.
Yhteisöveron lasku ja osinkoverouudistus koskevat vain osakeyhtiöitä ja suosivat suurehkoja yrityksiä. Pienet yritykset jäivät ulkopuolelle.
Valtiolle muutos maksaisi 80 miljoonaa euroa. Yritysten verotus kevenisi kaksi prosenttiyksikköä. ”Maltillinen kevennys pienempien yritysten verotuksessa olisi tärkeä ele. Se loisi tulevaisuudenuskoa”, Järventaus sanoo.
Yrittäjäriskin vastapainoksi pienyrittäjille tarvittaisiin aito kannustin. Järventauksen mukaan yrittäjyyteen ei kannusta se, että pienyrittäjä pääsee samaan verotuksen tasoon kuin palkansaaja.
Suomen pienyrittäjät toivoo kehysriiheltä, että arvonlisäveron alaraja korotettaisiin 8 500 eurosta 50 000 euroon.
Yhdistyksen puheenjohtaja Harri Jyrkiäisen mukaan nykyisestä rajasta tulee helposti kasvun este. 50 000 euroa on keskiarvo Euroopan maiden käytännöstä.
Jyrkiäisen mukaan arvonlisäverokannat on syytä laskea 17 prosenttiin. Sillä olisi taloutta elvyttävä vaikutus.
”Pelkään rajua konkurssiaaltoa”, Jyrkiäinen sanoo tämän vuoden näkymistä.
Suomen yrittäjien mukaan luottamus julkisen talouden tasapainottamiseen tulee palauttaa, jotta Suomeen uskalletaan investoida.
Ekonomistien mukaan julkisen talouden velkaa tulisi pienentää kolme miljardia euroa. Samaa mieltä yrittäjäjärjestöt ovat siitä, että veroja ei saa korottaa.
”Lisäsopeutus on tehtävä menosäästöjen kautta. Jos veroja lisätään, se vaikuttaa haitallisesti työllisyyteen ja talouskasvuun”, sanoo Järventaus.
”Meillä on liian iso julkinen sektori kansantalouden kokoon nähden. Se on nyt tunnustettava ja tingittävä hiukan yhteisestä hyvinvointilupauksesta.”
”Ei ainuttakaan, ei yhtään, ei missään muodossa olevaa veroluonteista maksua yrittäjien kannettavaksi”, lähettää hallitukselle toiveen Jyrkiäinen.
Suomen yrittäjät toivoo kehysriiheltä myös palkkajoustoja ja paikallista sopimista työpaikkojen synnyttämiseksi.
”Tiedämme, että tämä hallitus ei tämänkaltaisiin asioihin ryhdy, mutta halusimme muistuttaa asiasta”, sanoo Järventaus.
Jyrkiäisen mukaan palkkojen alentamiseen liittyvä keskustelu on vakavasti syytä aloittaa. ”10 prosenttia palkoista pois, 10 prosenttia palkkojen sivukustannuksista pois, jolloin saataisiin kaivattu kilpailukyky takaisin.”
Hallitus ei kerää Jyrkiäiseltä kehuja. ”Nykyinen sixpack-hallitus on täysin kykenemätön, osaamaton, haluton ja tahditon tekemään todellisia taloudellisia päätöksiä, joita olisi tarvinnut tehdä jo kolme vuotta sitten. Hallitus ei ole saanut ainuttakaan taloutta elvyttävää toimenpidettä käyntiin.”
Suomen yrittäjillä on 116 000 jäsenyritystä. Suomen pienyrittäjillä jäseniä on 7 000.
Viimeistä vuottaan istuva hallitus päättää kehysriihessä 24.–25.3. valtiontalouden kehyksistä vuosille 2015–2018.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
