Ruokavaltuutetulle sovittelijan rooli – kovin keino julkinen varoitus
Maataloustuotteiden kauppaan tulee vaatimus kirjallisesta sopimuksesta.
Työryhmä ei ole ollut yhtä mieltä ruokavaltuutetun tarpeellisuudesta. MTK:n mielestä sitä tarvitaan, teollisuus ja kauppa ovat vastustaneet virkaa jo pitkään. Kuva: Jaana KankaanpääSuomeen tulee elintarvikemarkkinoiden toimivuutta valvova ruokavaltuutettu, esittää asiaa pohtinut työryhmä.
Valtuutetun tehtäväksi tulee neuvoa, seurata ja valvoa elintarvikeketjun toimintaa sekä puuttua havaittuihin epäkohtiin. Hän voisi myös hakea uhkasakolla tehostettua kieltoa markkinaoikeudelta, jos kyse on kohtuuttomista sopimusehdoista tai sopimattomasta menettelystä.
Valtuutetun tehtävää valmisteli maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) asettama työryhmä, johon kuuluu edustajia MTK:sta, elintarviketeollisuudesta sekä päivittäistavarakaupasta.
Työryhmän asiantuntijajäsenet eivät olleet yhtä mieltä valtuutetun tarpeellisuudesta. MTK:n mielestä sitä tarvitaan, teollisuus ja kauppa ovat vastustaneet virkaa jo pitkään.
Varsinaiset jäsenet – maa- ja metsätalousministeriön, oikeusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja kilpailu- ja kuluttajaviraston – olivat yksimielisiä.
"Yksimielisellä päätöksellä päädyimme esittämään elintarvikemarkkinavaltuutetun viran perustamista", työryhmän puheenjohtajana toiminut osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä kommentoi.
Seuraavaksi valtuutettua pohditaan hallituksessa. Aikataulu on auki, mutta asian pitäisi edetä lähikuukausina. Ministeri Leppä ei kommentoi aihetta.
Valtuutetun on tarkoitus aloittaa työnsä vuoden 2019 alusta.
Työryhmä esittää myös, että maataloustuotteiden ostosopimukset tulisi tehdä pääsääntöisesti aina kirjallisesti. Sopimuksissa tulisi olla minimiehdot, kuten tieto hinnasta tai sen määräytymisperusteesta sekä tavaran määrästä, laadusta ja toimituksen ajankohdasta.
Vaatimusta sovellettaisiin sopimuksiin, joita maataloustuotteiden tuottaja tekee keskisuurten tai sitä suurempien yritysten kanssa.
MT kertoi jo eilen valtuutetun valtaoikeuksista. Niitä ovat neuvottelu, huomautus ja julkinen varoitus.
Ruokavaltuutetun virka on yksi osa Lepän kaavailemaa elintarvikemarkkinalakia. Työryhmä on pohtinut myös sitä.
KORJATTU 31.1. KLO 19.38: Teollisuus ja kauppa eivät ole yhtä mieltä MTK:n kanssa ruokavaltuutetun tarpeellisuudesta. Yksimielisiä ovat työryhmän varsinaiset jäsenet.
Lue myös:
Ruokavaltuutetun supervoimat ovat neuvottelu, huomautus ja julkinen varoitus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
