Budapestiin suuntaava Rinne saanee viileän vastaanoton – Unkaria hiertää suunnitelma sitoa EU-rahat oikeusvaltioperiaatteeseen

Rinne vierailee maanantaina Unkarin pääministerin Viktor Orbanin luona. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN 

Pääministeri Antti Rinne (sd.) voi saada Budapestissa kylmää kyytiä, arvioi Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija Katalin Miklossy. Rinne vierailee maanantaina Unkarin pääministerin Viktor Orbanin luona.

Etukäteen vierailu ei ole nostattanut suuria tunteita, mutta Miklossy uskoo, että jälkipyykkiä saatetaan pestä kovin ottein.

Tunnelma hyytynee viimeistään pääministerien yhteisessä tiedotustilaisuudessa, sillä paikallisesta mediasta päästettäneen paikalle ainoastaan hallituksen suosimat tiedotusvälineet.

"Ne ovat ikään kuin uskollisia lakejoita ja sanovat, mitä hallitus heiltä odottaa", Miklossy kertoo.

Unkarin riippumaton media on pistetty ahtaalle. Lehdistönvapautta seuraava kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö on ollut huolissaan siitä, että viime vuosina mediaomistus on keskittynyt yhä tiiviimmin Orbanin liittolaisten käsiin ja samalla kriittisiä medioita on ajettu alas.

Sananvapauden tila ei ole ainoa asia, joka on Unkarin kohdalla herättänyt huolta EU:ssa. Epäilyksiä on ollut niin akateemisesta vapaudesta, kansalaisjärjestöjen asemasta, turvapaikanhakijoiden kohtelusta kuin oikeuslaitoksen toimivuudestakin.

EU:n puheenjohtajamaana Suomi on korostanut unionin perusarvojen tärkeyttä ja ajanut eteenpäin EU-rahoituksen kytkemistä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tästä huolissaan oleva Orban ja unkarilaismedia ovat tölvineet Suomea useaan kertaan ja arvostelleet esimerkiksi Suomen oikeusjärjestelmää.

Rinne on luonnehtinut Unkarin lausuntoja lapsellisiksi.

Turun yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen uskoo, että Rinne saa Budapestissä viileän, mutta asiallisen vastaanoton. Hän huomauttaa, että Suomi-kritiikissä Unkari on ollut liikkeellä kehnoilla argumenteilla.

Unkari on muun muassa pitänyt meteliä siitä, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta.

Perustuslakituomioistuimen sijaan Suomessa on eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka arvioi lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuutta sekä suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Aleksanteri-instituutin Miklossy liittää Unkarin syytämän kritiikin pelkoon siitä, että rahantulo EU:sta hiipuisi. Suomen ohella erityisesti muut EU:n nettomaksajat ovat kannattaneet rahoituksen kytkemistä yhteisten sääntöjen noudattamiseen.

"Tähän asti nähty kritiikki on ollut vasta lämmittelyä. Mitä lähemmäs budjettipäätöksiä mennään, sitä enemmän paine kiihtyy. Mitä suurempi paniikki rahoista on, sitä aggressiivisempaa kritiikistä tulee", Miklossy sanoo.

Hän arvioi, että Unkarissa kehitetään uusi lyömäase siitä, että Rinne on sosiaalidemokraatti, joka johtaa keskustavasemmistolaista hallitusta. Unkarissa valtaapitävä Orbanin Fidesz-puolue on oikeistopopulistinen.

"Unkarissa vasemmisto ja liberaalit ovat kuin haukkumasana. Luulen, että nyt unkarilaismedia alkaa iskeä Suomen hallituspohjaa vastaan ja sitten varmaan nostetaan esiin sitä, että Suomessa suosituin puolue on perussuomalaiset."

Miklossy huomauttaa, että Fideszillä ja perussuomalaisilla on monia yhtymäkohtia. Lisäksi perussuomalaiset on pidättäytynyt Unkari-kritiikistä, ja entisellä puheenjohtajalla Timo Soinilla on ollut hyvät välit Orbaniin.

EU:n Unkariin kohdistama kritiikki ei ole hetkauttanut Orbanin suosiota. Fideszille on jälleen odotettavissa uusi voitto pitkään putkeen, kun Unkarissa äänestetään paikallisvaaleissa lokakuun puolivälissä. Fidesz ei ole kärsinyt suuria tappioita vuoden 2010 jälkeen.

Kampanjointi on täydessä vauhdissa. Etelä-Unkarin Pecsissä parhaillaan vieraileva Nyyssönen kertoo kiinnittäneensä huomiota opposition ehdokkaita vastaan suunnattuun loanheittoon.

Yksi syy Fideszin pitkälle voittoputkelle on ollut se, että Unkarin oppositio on ollut riitaisa ja hajanainen. Nyt Nyyssösen mukaan tietyillä alueilla oppositiopuolueet ovat onnistuneet löytämään yhteisen sävelen, mutta ei kaikkialla.