Hallitus linjasi hankinnoista kotimaisen ruoan suosimiseksi
Periaatepäätöksen mukaan julkisissa hankinnoissa voidaan käyttää kriteereinä esimerkiksi tuoreutta, tasalaatuisuutta, jäljitettävyyttä ja luonnonmukaista tuotantoa.
Periaatepäätöksen linjauksilla pyritään nostamaan kotimaisten elintarvikkeiden osuutta esimerkiksi kouluruokailuissa. Kuva: MT arkistoValtioneuvosto hyväksyi keskiviikkona periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on lisätä julkisissa keittiöissä tarjottavan kotimaisen ruuan määrää.
Linjauksen mukaan valtion elintarvikehankinnoissa otetaan jatkossa tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Periaatepäätös on suunnattu myös muille julkisen sektorin toimijoille kuin valtiolle.
Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa, josta ruokahankintojen osuus on 350 miljoonaa euroa. Hallitus odottaa periaatepäätökseltä merkittäviä vaikutuksia kotimaisten elintarvikkeiden kysyntään.
"Periaatepäätöksellä halutaan osaltaan edistää esimerkiksi luomumaidon, saparollisen possun, nokkansa säilyttäneen broilerin ja salmonellavapaiden munien käyttöä julkisissa keittiöissä", maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kuvaa valtioneuvoston tiedotteessa.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen toteaa, ettei periaatepäätös ole juridisesti yksiköitä sitova, mutta sillä on painoarvoa. Periaatepäätöksen toteutumista valvotaan seuraamalla kotimaisuusasteen nousua julkisissa hankinnoissa ja muutoksia kuntien hankintastrategioissa.
Periaatepäätös astuu voimaan välittömästi. Ensisijaisina keinoina periaatepäätöksen toteuttamisessa ovat koulutus ja tiedonvälitys julkisten hankintojen tekijöille. Maa- ja metsätalousministeriö aloittaa periaatepäätöksessä luvatun oppaan valmistelun yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Syntyneitä vaikutuksia arvioidaan laajalla kyselyllä vuonna 2018.
"Katsomme, ovatko tavoitteet toteutuneet ja onko tieto asiasta levinnyt. Se, ettei hankintalakia ole osattu soveltaa on ollut yksi syy, miksei kotimaisia elintarvikkeita käytetä enempää", Miettinen toteaa.
Periaatepäätöksen mukaan yksityiskohtaisia tuoteryhmittäisiä kriteereitä elintarvikehankinnoissa voidaan esittää ainakin seuraaville elintarvikkeen ominaisuuksille: tuoreus, tasalaatuisuus, jäljitettävyys, suola- ja rasvapitoisuus, luomu, bakteerien määrä ja turvallisuus. Tuotteille on mahdollista käyttää myös muita, tarjoajien syrjimättömyyden huomioivia kriteereitä, kuten prosessi, toimitusaika, hävikin hallinta, jalostettujen tuotteiden raaka-aineiden alkuperätieto ja ravitsemussuositusten mukaisuus.
Kriteerit voivat sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:
– julkisissa keittiöissä hankitaan ensisijaisesti luonnonmukaisesti tuotettua maitoa
– marjojen ja vihannesten alkuperämaa ja viljelytila ilmoitetaan ja tuotteet on voitava käyttää kuumentamatta
– viljatuotteissa raaka-aineen alkuperämaa ja tuotteen jalostusmaa ilmoitetaan
– pestyn perunan alkuperä, viljelytila ja tuotantotapa ilmoitetaan
– maito-, liha- sekä kananmunatuotteiden salmonella- ja lääkejäämävapaus perustuu seurantaan ja todentavaan valvontajärjestelmään
– sioilla on saparo sekä tilaa enemmän kuin tietty vaadittu neliömäärä/lihasika
– siipikarjasta saatavat tuotteet ovat peräisin tiloilta, joilla nokkia ei katkaista
– kalan alkuperämaa ilmoitetaan ja onko se luonnonkala/kasvatettu tai vastuullisella tavalla pyydetty
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
