Kansaneläkettä voi varhentaa vasta 63-vuotias

Kansaneläkkeelle siirtymistä pystyy ensi vuonna varhentamaan aikaisintaan 63-vuoden ikäisenä. Kunnille siirretään lisävastuuta pitkäaikaistyöttömistä.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) hallituksineen laskee säästävänsä varhennusiän vuoden nostolla miljoona euroa ensi vuonna ja kaksi miljoonaa vuonna 2015.

Kansaneläkkeelle voi tänä vuonna varhennetusti siirtyä aikaisintaan 62-vuotiaana.Varsinainen eläkeikä on 65 vuotta.

Varsinainen eläkeikä ei kansaneläkkeessä jousta kuten työeläkkeissä, joissa vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63–68-vuotiaana.

Hallitus perustelee toimiaan kansaneläkkeessä työmarkkinoiden sopimalla työurasopimuksella.

Tämän mukaisesti työeläkkeissä on jo päätetty poistaa 62-vuotiaan mahdollisuutta varhentaa vanhuuseläkkeensä alkamista.

Varhennettu kansaneläke jää euroina pysyvästi pienemmäksi kuin täysi vanhuuseläke. Jokainen varhennuskuukausi pienentää sitä 0,4 prosenttia.

Eläkkeensaajan asumistukea kansaneläkeläinen ei saa ennen 65 vuoden ikää.

Työurasopimukseen liittyen pannaan toimeksi työttömyysturvan muutoksia. Korotettu ansio-osa poistuu. Päivärahana sen saa työllisyysaktivointiin osallistuja.

Ansiopäivärahaa saa enintään 400 päivää, jos työttömällä on alle kolmen vuoden työhistoria. Työaktivoinnista kieltäytyjän päivärahakausi lyhenee sata päivää.

Työssäoloehto lyhenee 34 viikosta 24 viikkoon. Lisäpäiväoikeuden ikärajaa nostetaan vuodella vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä.

Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Vielä ei kustannuksia säästy. Vuodesta 2015 niitä lasketaan 9,6 miljoonaa euroa vuosittain.

Sosiaali- ja terveyshuollosta hallitus käynnistää välittömästi järjestämislain valmistelun. Voimaan se saatetaan kahden vuoden kuluttua, vuoden 2015 alusta.

Sote-uudistusta viedään eteenpäin yhdessä kuntauudistuksen kanssa. Nämä palvelut järjestetään kuntapohjaisesti.

Valtiontaloudesta hallitus säästää 500 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön osuus tästä on puolet, 233 miljoonaa euroa.

Ministeriö toteuttaa säästöosuudestaan 150 miljoonaa euroa niin, että kunnille sälytetään 150 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta.

Sairausvakuutuksen matkakorvauksista säästetään 50 miljoonaa euroa. Tavasta hallitus päättää, kun ehtii. Sosiaalialan tutkimuksesta puristetaan 30 miljoonaa.

Perusturvaetuuksiin tehtiin ylimääräinen indeksitarkistus tämän vuoden alusta. Sillä turvataan pienituloisten ostovoimaa, kun arvonlisävero nousi prosenttiyksikön.

Indeksitarkistusta otetaan takaisin ensi vuonna, eli kyse on aikaistuksesta. Vuoden 2014 pienituloisten indeksitarkistusta alennetaan vastaavasti.

Valtio osallistuu 40 miljoonalla eurolla uuden lastensairaalan rakentamiseen vuosina 2015 ja 2016. Sairaalassa hoidetaan lapsia valtakunnallisesti.

Osallistumisellaan valtio varmentaa lastensairaalan perustamiskustannuksia ja toteutumista. Vanha lastenlinna on hyvin huonossa kunnossa.

Sairausvakuutuksessa valtio lisää osuuttaan kaksi miljoonaa euroa sairaanhoidon korvauksina. Ensi vuoden alusta tulee voimaan niin sanottu potilasdirektiivi.

Potilasdirektiivi lisää potilaan oikeuksia yli rajojen. EU-kansalainen voi hakeutua hoitoon missä tahansa jäsenmaassa.

Kansaneläkelaitokseen perustetaan kansallinen yhteyspiste, joka huolehtii direktiivin toimeenpanosta. Sen toimintaan osoitetaan 0,4 miljoonaa euroa.

Veteraanien vanhustenhuollossa varaudutaan yhdeksän miljoonan euron lisäkustannuksiin ensi vuonna. Vuonna 2017 lasketaan kahdeksan miljoonaa.

Tämän vuoden alusta uudistettiin veteraanien vanhustenhuollon palveluja. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa haitta-asteen rajaa laskettiin 25 prosentista 20 prosenttiin.

Rintamaveteraanien kuntoutukseen rahaa lisätään kuusi miljoonaa euroa.

JUHANI VIITALA

Avaa artikkelin PDF