Pankkeja valvova viranomainen tuskin pysäyttää euron kriisiä
EU:n viime perjantaina pidetyn huippukokouksen tärkein päätös oli yhteisen pankkivalvontaviranomaisen perustaminen. Ideana on, että viranomainen ylittäisi kansalliset rajat ja olisi politiikasta irrallinen valvoja.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan viranomaiselle kaavaillaan myös valtaa päättää pankkien saneeraamisesta.
”Tarvitaan objektiivinen ja riippumaton elin, joka pystyy hätätilanteessa järjestelemään pankkisektorin uudestaan”, Katainen sanoi Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt-seminaarissa maanantaina.
Valvoja kuitenkaan tuskin pystyy pysäyttämään euron kriisiä, arvioi tutkija Paavo Suni Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.
Viranomaisen tehtävä olisi tuoda vakautta horjuviin pankkeihin ja parantaa luottamusta talouteen. Tehtävän onnistuminen riippuu pitkälti siitä, mitkä ovat työkalut ja arvomerkit kauluksessa.
Suni arvioi, että valtaa tarvitaan melko paljon.
”Käytännössä viranomainen menee pankkiin, tutkii tilit ja antaa päätöksiä tekeville lausunnon siitä, onko toimittu oikein”, hän tuumaa.
Pankkeja EU:n lukuun valvovalla pitäisi olla enemmän valtaa, kuin kansallisilla valvojilla.
Euroopan keskuspankki EKP olisi valvonnassa osallisena ja mukana ovat aluksi euromaat. Järjestelmän pitäisi olla pystyssä vuoden loppuun mennessä.
Vallan antaminen valvontaviranomaiselle on Sunin mielestä yksi askel lisää matkalla liittovaltioksi.
”On väistämättä niin, että monet päätökset tällä hetkellä vievät kehitystä liittovaltion suuntaan. Talouspolitiikka yhdistyy lisää ja euroalue korostaa yhteisten mekanismien tärkeyttä. Mutta kuinka pitkälle kehitys jatkuu on aivan eri kysymys”, Suni sanoo.
Liittovaltiokehityksen vastainen päätös sen sijaan on, että Suomi ei halua Euroopan pysyvän kriisirahaston (EVM) ostavan kriisimaiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta.
Velkakirjojen ostaminen merkitsisi kriisimaiden velkojen ottamista yhteisille hartioille.
”Se olisi kiistatta lisännyt yhteisvastuullisuuden lisääntymistä ja ollut askel euromaiden yhteisen velan, eli eurobondien, suuntaan”, Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm sanoi Ilta-Sanomissa.
Suomen lisäksi Hollanti vastustaa velkakirjojen ostamista.
Huippukokouksessa päätettiin, että Espanjan pankkeja voidaan tukea suoraan EVM:n kautta. Päätökseen liittyy kuitenkin ehto, joka vaatii pankkien valvontaa.
Espanja toivoo, että maan pankkeja tuettaisiin suoraan. Jos rahat (arviolta 100 miljardia euroa) kierrätetään valtion kautta, nostaa se julkisen velan määrää kymmenen prosenttia.
Koska valvontamekanismia ei vielä ole, joutuu Espanja tyytymään siihen, että rahat kiertävät valtion kautta.
Huippukokouksessa ei päätetty vielä lisätuista. Espanjan tukemisesta väliaikaisen mekanismin (ERVV) kautta päätetään arviolta muutaman viikon kuluttua. Myöhemmin tukea hoitaa EVM.
Suomi aikoo pitää kiinni vakuusvaatimuksistaan.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
