Maakaapelointi tuplatenilmasähköjohtoa kalliimpaa
KARI SALONEN Juha Hokkanen Metsä-Pirkka Oy:stä kaatoi tiistaina koivuja Hirvensalmella sähkölinjojen vierestä. Avustamassa on Suur-Savon Sähkötyön Ossi Rautio, joka oli jo aiemmin ottamassa johtoa alas tolpista kaadon helpottamiseksi. Kuva: Viestilehtien arkistoEtelä-Savossa toimivassa Suur-Savon Sähkössä on laskettu 20 kilovoltin ilmajohtojen rakennuskustannuksiksi keskimäärin 20 000–25 000 euroa kilometriltä ja maakaapelin 40 000–45 000 euroa, käyttöpäällikkö Arto Nieminen kertoo.
Hänen mielestään maakaapelointi ei ole mikään patenttiratkaisu sähköverkon ongelmiin. Esimerkiksi Etelä-Savossa se on hankalaa.
”Taajamat kaapeloidaan vuoteen 2020 mennessä, mutta maaseudulla se käy liian kalliiksi vaikean maaston ja pitkien matkojen vuoksi.”
Suur-Savon Sähkön arvioiden mukaan maakaapeloinnin kokonaiskustannus nousisi puoleen miljardiin euroon.
Tällä hetkellä yhtiö investoi verkkoon 28 miljoonaa euroa vuodessa, josta etäluettaviin mittareihin kuluu noin 5 miljoonaa ja muu menee liittymiin, sähköasennuksiin ja verkon parannuksiin. Pienjännitelinjoja kaapeloidaan vuodessa 300–400 kilometriä.
Kaapelien vetämistä maahan ei välttämättä nopeuteta, mutta linjojen varsien metsänhoitoa tehostetaan.
Lisäksi isompia 110 kilovoltin linjoja rakennetaan ”puuvarmoiksi” varmistamaan haja-asutusalueen sähkönjakelua. Jos tällainen johto voidaan sijoittaa tien läheisyyteen, säästyy maapohjaa metsätalouden käyttöön.
Myös piensähköasemien rakentamista jatketaan, Nieminen toteaa.
Niemisen mukaan maakaapelointi on järkevää taajamissa, jossa kaapelit voidaan asentaa silmukkaan ja varayhteydet toimimaan, mutta maaseudulla olisi vain yksi yhteys. Kaapelivaurion sattuessa sen korjaaminen pakkasella ja roudalla kestää pitkään.
Fortum on luvannut nopeuttaa kaapelointia Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla ja Vattenfall Hämeessä.
Nieminen muistuttaa, että yhtiöiden alueet Suomessakin ovat varsin erilaisia.
Vattenfall Verkon toimitusjohtaja Tapani Liuhala suhtautuu maakaapelointiin toiveikkaasti. ”Laskelmiemme mukaan maakaapelointi ei tule välttämättä yhtään kalliimmaksi, kun otetaan huomioon verkon koko elinkaari.”
Yhtiö on rakentanut jo kolmen vuoden ajan kaikki uudet sähkölinjansa maan alle.
”Iso osa sähköverkoista tulee lähivuosina uusimisikään. Nyt olisi hyvä tilaisuus rakentaa uudet verkot maan alle. Jos tilaisuuteen ei tartuta, tulee seuraava mahdollisuus vasta puolen vuosisadan päästä”, Liuhala sanoo.
Sähköyhtiöiden tavoite olisi päästä vetämään sähköjohtoja teiden varsien sisäluiskaan.
Nieminen on ollut neuvotteluryhmässä, jossa asiaa on käsitelty.
Sähkökaapelilupia saa tiealueelle, mutta ojien ulkopuolelle, jossa kivet ja kalliot estävät nopean asennuksien.
Sen sijaan puhelinliikenteen telekaapeleita voi vetää sisäluiskiin.
Tieviranomaiset pelkäävät sähkökaapeleiden aiheuttavan sähköiskuja esimerkiksi liikennemerkkien pystyttäjille. Kaapelit pitäisi betonoida kestämään kaivinkoneet, mikä käy taas kalliiksi.
Energiayhtiöiden mukaan sähkökaapeleita sijoitetaan kuitenkin yleisten normien mukaan mihin tahansa yleisille paikoille, esimerkiksi kouluille.
Näiden normien pitäisi kelvata teiden varsillekin, Nieminen katsoo.
NIKLAS HOLMBERG
JOUKO KYYTSÖNEN
Maaseudulla
sähköverkon
kaapelointi käy kalliiksi pitkien matkojen takia.
ARTO NIEMINEN
Nyt olisi
hyvä tilaisuus
rakentaa uudet sähköverkot
maan alle.
TAPANI LIUHALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
