Idässä ja pohjoisessa on eniten tyytymättömyyttä hallituksen infrahankkeisiin – "Soisi tulevan lisää rahaa sinne, missä tavara liikkuu ja Suomen viennin arvo tehdään"
Maakuntajohtajat kehuvat hallituksen intoa pääradan kehittämisessä sekä 300 miljoonan euron pysyvää lisärahoitusta perusväylänpitoon.
Hallitus varautuu Turun tunnin junan ja pääradan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttamiseen pääomittamalla 15,7 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Ryttylän asema sijaitsee pääradan varrella Kanta-Hämeessä. Kuva: Kari SalonenSuomen maakuntajohtajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäisen budjettiriihen infrahankkeisiin.
Eniten soraääniä kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomesta.
Itä-Suomessa tyytymättömyyttä herättää se, ettei itäisten maakuntien ajama Itärata etene toivotussa tahdissa.
Rinteen hallitus lähtee ensisijaisesti kehittämään Helsingistä Turkuun kulkevaa nopeaa tunnin junayhteyttä sekä Helsingistä Tampereen kautta Seinäjoelle ja edelleen Ouluun kulkevaa päärataa.
”Olemme pettyneitä siihen, että Itäradan Porvoo–Kouvola-hankkeen eteneminen jäi jatkoselvittelyjen asteelle. Itä jäi tässä jalkoihin”, Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen sanoo.
Samoilla linjoilla on Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
”Aivan eri tavalla päärata ja Turun rata liikahtivat eteenpäin. Tämä on iso pettymys.”
Pohjois-Karjalan liiton maakuntajohtaja Risto Poutiainen yhtyy savolaiskollegoidensa näkemykseen.
”Koko Savon ja Karjalan alueiden ratojen nopeuttamiselle on olemassa suuria tarpeita, joita ei ainakaan vielä riittävästi huomioida.”
Myös Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola kertoo pettyneensä, kun Itärata ei etene.
Matti Viialainen Etelä-Karjalasta suhtautuu selvästi muita idän maakuntajohtajia myönteisemmin Rinteen hallituksen infrahankkeisiin.
”Olemme erittäin tyytyväisiä Parikkalan rajanylityspaikan avaamisesta ja valtatie kolmentoista oikaisusta Savitaipaleen kohdalla. Hallitus on päässyt heti erittäin hyvään vauhtiin”, Viialainen kehuu.
Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi kritisoi infrahankkeiden painottumista Suomen väkirikkaille alueille maan etelä- ja länsiosiin.
”Nyt investoinnit menevät sinne, missä väestö on. Soisi tulevan lisää rahaa sinne, missä tavara liikkuu ja Suomen viennin arvo tehdään, eli maan pohjoisosiin”, Riipi kommentoi.
Samoilla linjoilla on Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.
”Raiteilla kulkevaa raskasta tavaraliikennettä ei ole riittävästi huomioitu nykyisissä raideinfrasuunnitelmissa. Peräti 70 prosenttia Suomessa vireillä olevista teollisuuden ympäristöluvista on Pohjois-Suomessa. On tulossa Kemin suurhanketta ja paljon muuta”, Harju toteaa.
Pentti Malinen Kainuusta kiittelee Iisalmi–Ylivieska-radan sähköistämistä, joka koetaan tärkeäksi myös Kainuulle.
Suomi-radan eli pääradan kehittäminen kerää paljon kiitosta läntisen ja eteläisen Suomen maakuntajohtajilta.
”On todella myönteistä, että päärataa kehitetään nyt Helsingistä Tampereen kautta Seinäjoelle ja aina Ouluun saakka. Päärata on niin ylivoimainen volyymiltään kaikkiin muihin ratoihin verrattuna, että sitä on kehitettävä aivan omassa luokassaan”, Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme sanoo.
Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen pitää hanketta tärkeänä koko Suomen kannalta.
”Pääradan kehittäminen on hyvä juttu. Kaikki se, mitä tapahtuu etelässä raideliikenteen nopeutumisen osalta, hyödyttää radan varressa olevan väestön ja keskuskaupunkien tarpeita myös pohjoisempana”, linjaa Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen.
Asko Peltola Etelä-Pohjanmaalta kehuu Seinäjoen ja Tampereen välisen raideyhteyden kehittämistä, mutta toivoisi asiassa mentävän nykyistä pidemmälle.
”Pitäisi lähteä suunnittelemaan kyseisen yhteysvälin kaksoisraiteistusta.”
Myös pääradan ”sivuhaarojen” kehittäminen Tampereelta Poriin ja Jyväskylään sekä Seinäjoelta Vaasaan nytkähtää eteenpäin.
Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila pitää Jyväskylän ja Tampereen välisen kaksoisraiteen suunnittelun aloittamista tervetulleena avauksena.
Maakuntajohtajat Asko Aro-Heinilä Satakuntaliitosta ja Kaj Suomela Pohjanmaan liitosta ovat niin ikään pääsääntöisesti tyytyväisiä hallituksen infrapäätöksiin.
Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies kertoo olevansa lievästi pettynyt siihen, ettei Turun tunnin junan rakentamista aloiteta heti.
”Rakentaminen olisi voitu käynnistää heti Espoon kaupunkiradan muodossa. Rataahan suunniteltiin jo edellisellä hallituskaudella”, Häkämies toteaa.
Rinteen hallituksen päätös lisätä perusväylänpidon pysyvää rahoitusta 300 miljoonalla eurolla vuodessa kerää laajasti kiitosta maakuntajohtajilta kautta maan.
”300 miljoonan lisärahoitus on pitkästä aikaa erittäin myönteinen uutinen Suomen alemmalle tieverkolle”, Aro-Heinilä Satakunnasta sanoo.
MT haastatteli Suomen maakuntajohtajia puhelimitse maanantaina ja tiistaina.
Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntajohtajia ei tavoitettu haastatteluun.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
