Uusi cap kasvattaa valvonnankustannuksia miljoonilla euroilla
BRYSSEL (MT)
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan capin uudistus lisää hallintokustannuksia vähintään kymmenillä miljoonilla euroilla koko unionissa.
Maaseutuviraston (Mavi) valvontaosaston johtajan Jukka Pekonniemen mukaan kulut nousevat eri EU-maissa 10–20 prosenttia. Lisäbyrokratian hintalappu eurooppalaisille veronmaksajille on vähintään kymmeniä, mahdollisesti jopa satoja miljoonia euroja.
Esimerkiksi Puolan maksajaviranomainen on laskenut, että hallinnolliset kustannukset nousevat 20 prosenttia ja pinta-alavalvontojen määrä kasvaa seitsemän prosenttia.
Tilalla tehtävien valvontojen määrän lasketaan kasvavan 55 prosenttia.
Yhteisvaikutuksena yhden hakemuksen yleiskustannus nousee Puolassa sadasta eurosta 138 euroon.
Suomessa peltoviljelyn valvonnan kustannukset nousevat Pekonniemen mukaan tänä vuonna noin kymmenen prosenttia.
Hän arvioi, että Mavi joutuu tarkastuttamaan 500 tilaa enemmän kuin aikaisempina vuosina. Aiemmin vuosittain tarkastettiin 3 500 tilan pellot.
Syynä on EU:n yhteinen maatalouspolitiikka cap, joka uudistettiin täksi vuodeksi. Uutta capia pidetään monimutkaisempana kuin edellistä.
”Ennen esimerkiksi eri tukijärjestelmien otantoja voitiin yhdistää. Nyt se ei enää onnistu, joten tarkastettavien tilojen määrä lisääntyy”, Pekonniemi sanoo.
Käytännössä se tarkoittaa, että ennen samalla käynnillä tarkastettiin enemmän asioita.
Kehitys on samankaltainen muissakin EU-maissa.
Kustannusten nousu on toistaiseksi arvio, sillä esimerkiksi viherryttämisestä vapautuvien tilojen tarkka määrä ei ole vielä tiedossa.
Lisääntyvän työmäärän vuoksi Maville on myönnetty 1,8 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Niistä 1,55 miljoonaa kuluu valvontoihin.
Työtä tuskin pystytään tekemään nykyisen henkilökunnan voimin, sillä uudessa capissa on enemmän aikarajoja ja työt ruuhkautuvat.
”Karkeasti sanoen käytännön työt tehtiin ennen puolen vuoden aikana ja nyt ne pitää tehdä kolmessa kuukaudessa”, mavin valvontayksikön ylitarkastaja Kirsi Kankaanpää sanoo.
Tarkastukset lisääntyvät myös, koska kaikki tukien ehtona olevat vaatimukset pitää tarkastaa. Aiemmin tarkastettiin vain ne, jotka tarkastushetkellä pystyttiin toteamaan.
Esimerkiksi suojavyöhyke pitää niittää kasvukauden aikana, joka voi kestää marraskuulle saakka. Jos tila on tarkastettu heinäkuussa, pitää niitto käydä katsomassa uudestaan.
Käytännössä tarkastukset tekevät elykeskukset.
Maatalouskomissaari Phil Hogan pitää tätä vuotta opetteluvuotena. Uuden politiikan hallinta, myös valvonta, helpottuu ensi vuonna.
Capia monimutkaistava viherryttäminen ei kuitenkaan ole väliaikaista vaan pysyvää politiikkaa.
Viherryttämiseen liittyvä ekologinen ala voi esimerkiksi koostua hyvin monesta pienestä palasta. Monimutkaisimmillaan yksi metri pellonreunaa voi vastata yhdeksää neliömetriä ekologista alaa.
Ekologisen alan tarkoitus on edistää luonnon monimuotoisuutta. Sitä täytyy olla viisi prosenttia yli 15 hehtaarin tilalla.
Suomessa näin yksityiskohtaisia ekologisia aloja ei juuri ole, vaan ne ovat käytännössä kesantoa.
Suomalaisen maidontuotannon kustannuksista 1,5 prosenttia tulee ympäristön-, eläinten hyvinvoinnin ja ruokaturvallisuuden lainsäädännöstä, laskee italialainen tutkimuslaitos CRPA.
Suurin kustannusvaikutus on Hollannissa. Siellä lainsäädäntö aiheuttaa noin kolmen prosentin kustannukset.
Syynä on eläinten suuri tiheys. Suurin vaikutus Hollannissa onkin nitraattidirektiivillä.
CRPA:n mukaan ruokaturvallisuus lisää työvoimakustannuksia ja ympäristölait sekä eläinten hyvinvointi pääomakustannuksia. Ympäristölait edellyttävät usein muutoksia tuotantolaitoksissa.
Tuotantosuunnista eniten kustannuksia lainsäädännöstä tulee sian- ja kananlihan tuottajille. Niille kustannukset ovat 5–10 prosenttia.
Viljan viljelylle kustannukset ovat 1–3,5 prosenttia.
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
