Tutkimus: WTO-sopimuksesta piristysruiske maailmantaloudelle
Kattava vapaakauppasopimus lisäisi EU-alueen tuotantoa ja hyvinvointia, kertoo juuri julkaistu taloustieteellinen tutkimus.EU ja Suomi voisivat lisätä merkittävästi tuotantoaan ja hyvinvointiaan solmimalla kattavan vapaakauppasopimuksen kaikkien Maailmankauppajärjestön (WTO) jäsenmaiden kesken, ilmenee Juha Tervalan ja Giovanni Ganellin uudesta tutkimuksesta.
Vapaakauppasopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka edistää kansainvälistä kauppaa alentamalla tulleja ja muita kaupanesteitä allekirjoittajamaiden välillä.
Hyöty Suomelle jopa 330 miljoonaa vuodessa
Maailmankauppajärjestö WTO:n keskeinen ajatus on vapauttaa kansainvälistä kauppaa vastavuoroisuuden periaatteella.
WTO ei ole kuitenkaan onnistunut saamaan loppuun jo vuonna 2001 aloitettua Dohan neuvottelukierrosta, jonka tavoitteena on vähentää kansainvälisen kaupan esteitä ja muuttaa sen sääntöjä. Erityistavoitteena on parantaa kehittyvien talouksien mahdollisuuksia kansainväliseen kauppaan.
Tutkimuksen mukaan WTO-sopimuksella olisi mahdollisuus saada huomattava piristysruiske maailmantalouteen. Sopimus joka laskisi tulleja kaksi prosenttiyksikköä, lisäisi EU:n bruttokansantuotetta arviolta noin 22 miljardilla eurolla. Suomen bruttokansantuotetta sopimus kasvattaisi noin 330 miljoonalla eurolla.
"Tuotannon ja työllisyyden lisääminen vapaakauppasopimuksella olisi tarpeellista ja järkevää nykyisessä ankeassa taloustilanteessa", tutkija Juha Tervala sanoo.
Tullien alentamisella olisi isot hyvinvointivaikutukset
Tutkimuksen mukaan WTO-sopimuksen hyvinvointivaikutukset olisivat suuremmat kuin edeltävissä tutkimuksissa on löydetty. Sopimuksen tuoma hyvinvoinnin lisääntyminen aiheutuu tuotannon ja kulutuksen lisääntymisestä.
Vastavuoroisuus takaa, että kaikki osapuolet hyötyvät.
"Tutkimuksen talouspoliittinen johtopäätös on, että WTO:n jäsenmaiden tulisi mahdollisimman nopeasti saada aikaan kattava vapaakauppasopimus, jolla elvytettäisiin taloutta ja lisättäisiin hyvinvointia", Tervala toteaa.
Tutkimus on julkaistu Journal of Macroeconomics -aikakauskirjassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
