Kuluttajaliitolta risuja ja ruusuja uudelle sähkötuelle – tärkeää, että tukea ei tarvitse anoa, mutta joitakin jää ulkopuolelle

Hallitus on nikkaroinut nipun lakeja helpottamaan kotitalouksien selviytymistä ylihintaisista sähkölaskuista.
- Kaikki erilaiset tukimuodot alkavat olla aikamoinen suo kokonaisuudessaan, arvioi Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.
- Kaikki erilaiset tukimuodot alkavat olla aikamoinen suo kokonaisuudessaan, arvioi Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.

Tuet auttavat erityisesti sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuvia ihmisiä, joilla on isot sähkölaskut. Tukien ulkopuolelle jäävät esimerkiksi sellaiset kuluttajat, joilla sähkölasku on verraten pieni eikä omavastuukynnys ylity.

”Summat voivat olla pieniä, mutta moninkertaiseksi nousseet laskut voivat olla yksilöille kova paikka kuitenkin”, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.

Hän toteaa, että esimerkiksi kaukolämmöllä lämpiävässä kerrostalossa asuvalla pienituloisella eläkeläisellä sähkömaksun nousu 20 eurosta sataan euroon voi olla mahdoton paikka.

Kaikkein pienituloisimpien sähkömenoja tuetaan toimeentulotuella. Lisäksi eläkkeensaajan asumistuessa ja yleisessä asumistuessa otetaan huomioon erilliset lämmityskustannukset, jos lämmitys ei sisälly vuokraan tai vastikkeeseen.

Kaikkia kansalaisia hyödyttää sähkön arvonlisäveron tilapäinen alennus 24 prosentista kymmeneen.

Hallitusta on kritisoitu siitä, että myös suurituloiset ovat oikeutettuja tukiin.

”Moni kokee hyvin epäoikeudenmukaisena, että suurituloiset, jotka eivät tarvitse tukea sähkölaskuihin, niitä saavat”, Beurling-Pomoell huomauttaa.

Hallituksesta on perusteltu, että tulojen ottaminen huomioon olisi vienyt huomattavasti enemmän valmisteluaikaa ja tuet on haluttu saada käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Yksikään tuki ei koske sähkönsiirtoa. Siirtomaksu muodostaa usein suuren osan sähkölaskun loppusummasta.

Uusimpana tukimuotona työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkisti tiistaina luonnoksen takautuvasta kertakorvauksesta. Se näkyisi laskussa myöhemmin keväällä hyvityksenä alkutalven korkeista hinnoista, ja sen tarkoitus olisi täydentää muita tukia.

Beurling-Pomoell kiittelee kertakorvausmallia siitä, ettei kuluttajien tarvitse sitä erikseen hakea. Ongelmana hän kumminkin näkee, että tämänkin tuen ulkopuolelle jää joitain merkittäviä väliinputoajaryhmiä.

”Kaikki erilaiset tukimuodot alkavat olla aikamoinen suo kokonaisuudessaan, joten on hirveän tärkeä, että tämä tuki on automaattinen eli sitä ei tarvitse anoa. Se vähentää väliinputoajaryhmiä, mutta ei niitä kokonaan poista.”

Kuluttajaliitto on pitänyt automaatiota tuissa tärkeänä.

”Ei voida rakentaa sellaista järjestelmää, jossa kaikki hakevat erikseen tukia. Se ruuhkauttaisi systeemiä ja tulisi monia ongelmia.”

Beurling-Pomoell pitää myös hyvänä, että kertakorvausmallissa on alaraja, jota halvemmasta sähköstä korvausta ei voi saada.

”On oikeudenmukaista, että sellaiset kuluttajat, joilla on vaikkapa vanha edullinen sopimus, jossa sähkönhinta on esimerkiksi 4 senttiä, jäävät tämän tuen ulkopuolelle. Hehän eivät maksa sähköstään ylihintaa.”

Lakiluonnoksessa esitetään, että tukea ei saisi, jos sähkösopimuksessa sähkön hinta on alle 10 senttiä kilowattitunnilta.

Takautuvan hyvityksen arvioidaan kohdentuvan erityisesti omakotitaloissa asuviin perheisiin. Suomalaisista kotitalouksista 38 prosenttia ja asukkaista 48 prosenttia asuu omakoti- tai paritalossa.

TEMin lakiluonnoksen mukaan suurimman 700 euron kuukausittaisen tuen saisi noin 4  300 kilowattitunnin kuukausikulutuksella, jos kuluttajan sähkön hinta olisi 35 senttiä kilowattitunnilta.

Tämä vastaa noin 33  000 kilowattitunnin vuodessa kuluttavan sähkölämmitteisen omakotitalon joulukuun kulutusta.

Pienissä sähkölaskuissa tuen merkitys olisi hyvin vähäinen, koska omavastuu on 90 euroa ja hyvitystä maksettaisiin 50 prosenttia omavastuun ylittävältä osalta. Toisin sanoen, jos sähkön osuus laskussa on sata euroa, hyvitystä saisi viisi euroa.

Takautuvasti maksettava sähköhyvitys koskisi myös esimerkiksi mökkejä ja vapaa-ajan asuntoja. Kertakorvaus toteutetaan sähköyhtiöiden kautta, joilla ei ole tietoa siitä, mikä on kenenkin ykkösosoite.

Hyvitys perustuisi marraskuun ja joulukuun kulutukseen, mutta siinä huomioitaisiin myös marras-, joulu- ja tammikuun asiakaskohtainen hinta. Näin on haluttu huomioida ne, joilla sähkösopimus on vaihtunut vuodenvaihteessa edullisesta kalliimpaan.

Hallitus esittää myös, että sähköyhtiöiden tulisi asiakkaan pyynnöstä myöntää lisämaksuaikaa tammi-huhtikuun sähkönkulutukseen perustuville sähkölaskuille. Kotitalous voisi saada lisäaikaa enintään 120 päivää ja yritys 60 päivää.

Vuoden alusta tuli voimaan sähkövähennys. Jos vakituisen asunnon tammi-huhtikuun laskut näyttävät menevän yli 2  000 euron, siitä voi ilmoittaa verohallinnolle, jolloin se otetaan verotuksessa huomioon saman tien.

”Sähkövähennyksessä voit itse halutessasi tehdä niin, että saat pikku hiljaa palkassasi sitä, ikään kuin korkeampaa nettopalkkaa”, Beurling-Pomoell sanoo.

Pienituloiset kotitaloudet voivat saada sähkötukea, jota haetaan Kansaneläkelaitokselta (Kela). Tuki on 60 prosenttia vakituisessa asunnossa kulutetusta sähköstä tammi-huhtikuussa maksetusta määrästä.

Sähkötukea ei voi saada, jos sähkökulut ovat alle 400 euroa kuukaudessa. Tuki on kuukausikohtainen, ja se maksetaan tukea hakeneen pankkitilille.

”Kun olet maksanut tammikuun laskun, haet sitä vastaan Kelan tukea”, kiteyttää Beurling-Pomoell.

Hallitus on viime vuonna toteuttanut muitakin toimenpiteitä kotitalouksien ostovoiman parantamiseksi ja energian hinnan nousun kompensoimiseksi. Niitä ovat muun muassa sosiaalietuuksien indeksikorotuksen aikaistaminen, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, työmatkavähennyksen korotuksen jatkaminen, yli 60-vuotiaiden työtulovähennyksen korottaminen ja ylimääräisen lapsilisän maksaminen.