Talousprofessori: Sotessa on otettava aikalisä

Otto Toivanen Aalto-yliopistosta haluaa, ettei koko maasta tehdä koelaboratoriota. Kuva: Sanne Katainen

Sosiaalipolitiikan professori Anneli Anttonen: "Tällaiseen ei voi olla varaa. Talon voi polttaa vain kerran."

Professori Jussi Huttunen: "Hyppy tuntemattomaan, kaaos keväällä 2019 ilman aikalisää. Yksikään sote-uudistuksen tavoitteista ei näytä toteutuvan."

HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindén: "Kilpailu ei estä terveydenhuollossa kermankuorintaa. Parturi-kampaamot ja grilli-
kioskit ovat eri asia."

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio: "Uudistuksissa olisi voitu edetä portaittain ja hyödyntää nykyisten kokeilujen tuloksia."

Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistusta kohtaan on esitetty kriittisiä puheenvuoroja alan ammattilaisten ja tutkijoiden suulla. Yksi kiintoisimmista on taloustieteilijöiden raportti, jonka tilasi itse sosiaali- ja terveysministeriö, käytännössä sote-lakien valmistelija Tuomas Pöysti.

Tutkijat nostavat esiin näkemyksiään ja antavat suosituksia erityisesti palveluiden valinnanvapauteen liittyen. Mutta aikooko hallitus noudattaa niitä?

"Sitä koetamme juuri nyt katsoa. Olemme esittäneet periaatteellisia huolia, jotka on ratkaistava, jotta voidaan edetä turvallisesti", toteaa taloustieteen professori Otto Toivanen Aalto-yliopistosta. Hän laati raportin yhdessä professori Matti Liskin, tutkimusassistentti Mikko Meurosen ja projektipäällikkö Oskari Nokso-Koiviston kanssa.

Hallitus on ilmoittanut tekevänsä muutoksia valinnanvapauteen.

"Suosituksemme on, että valinnanvapautta kokeiltaisiin suppeammin, joko vain yhdessä maakunnassa tai jos koko maassa, niin vain joissakin palveluissa. Peruskouluunkin siirryttiin asteittain", Toivanen huomauttaa.

"Näin jättimäiset markkinat voi avata vain kerran, ja peruuttaminen on varmasti vaikeaa. Jos koko maasta tehdään koelaboratorio, harjoittelusta voi tulla kallis lasku."

Alku ratkaisee. Silloin luodaan markkinoiden rakenne ja alussa markkinoita valtaavat pärjäävät jatkossakin. Suomalaiset ovat näet olleet hitaita vaihtamaan sähkö- ja puhelinfirmaansakin, vaikka se on paljon helpompaa.

"Toisaalta valinnanvapauden hyödyntäminen on vaikeampaa palvelussa, jossa ihminen menee nimenomaan asiantuntijan luokse kysymään neuvoa."

Varoittajien yhteisenä huolena ovat sekä palvelut että raha. Sote-uudistuksen tavoitteena oli yhtenäistää terveys- ja sosiaali- sekä perus- ja erikoistasonpalveluita, lisätä tasa-arvoa ja säästää rahaa.

Mikään näistä ei näytä toteutuvan. Maakunnan ja yksityisten sote-keskusten väliin jää sauma ja kansa jakautuu, jos kaupungeissa voi valita palveluita, mutta kauempana ei.

"Hyvin toimiessaan palvelu paranee syrjäseudullakin, jos firmat miettivät, miten saada Tuupovaaran mummo asiakkaakseen ja kehittävät uusia palvelumuotoja. Se voi olla digitaalisuutta tai taksikyytejä mummoille tai lääkäreille tai jotakin muuta. Yritysten kannustin on saada hyvällä palvelulla listoilleen asiakkaita, ei hinnalla", Toivanen selvittää.

Kannustimen houkuttavuus riippuu asiakaskohtaisesta korvauksesta. Toivanen tarkistaisi myös etäisyyksien vaikutuksen kustannuksiin.

Suurin uhka on kuitenkin kustannusten karkaaminen. Yksityistä sote-keskusta voi houkuttaa lähettää jatkohoitoon ihmisiä, jotta se saa hyvän hoidon maineen. Kustannukset menevät kuitenkin veronmaksajille, sillä erikoistasosta vastaa maakunta. Yritys ei siten kilpaile omalla laadullaan, vaan muiden rahoilla.

Myös asiakkaiden valikointi voi houkuttaa. Yritys säästää, jos saa helposti hoidettavia asiakkaita.

"Siksi terveyskeskus voisi olla julkista toimintaa, ja jatkohoitoon lähettämisoikeus sen lääkärillä. Yritykset voisivat kilpailla jatkohoidosta, kuten lääkäripalveluista ja fysioterapiasta", Toivanen sanoo.

Moni asiantuntija epäilee sote-aikataulua, ja Toivanenkin suosittelee varovaisempaa etenemistä etenkin valinnanvapaudessa. Kokemuksia voisi kerätä Ylä-Savosta ja Jyväskylästä, joissa valinnanvapautta kokeillaan vuosina 2017–2018, seuraavien vaalien uhallakin.

Hallituksen kolmen miljardin euron säästötavoite on taloustutkijasta lähinnä tuulesta temmattu. "Se lienee lähinnä motivointia valtiontalouden tasapainottamiseksi. Vai kuinka mitataan, mikä kustannuskehitys olisi ollut ilman uudistusta?"