Kehittyvät maat yhäsuopeampina talkoisiin
Viime vuonna Etelä-Afrikan Durbanissa sovittiin uuden, kaikki maat kattavan ilmastosopimuksen teosta. Sopimus olisi solmittava vuonna 2015 ja se astuisi voimaan 2020.
Nyt ilmastoneuvotteluissa otetaan ensiaskeleita uutta sopimusta kohti. Neuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa ensi viikolla.
Aluksi tarvitaan kaikkien hyväksymät puheenjohtajat.
Parhaillaan synnytetään myös Durbanissa sovittuja ilmastorahastoa ja teknologiakeskusta, joka neuvoisi kehitysmaita ilmastolle parhaiden tekniikoiden käyttöönotossa.
Teknologiakeskuksen toteuttaja on kilpailutettu. Vahvalta ehdokkaalta vaikuttaa YK-vetoinen konsortio.
Sadan miljardin euron ilmastorahasto perustetaan heti, kun johtokunta saadaan nimettyä Bonnissa.
Tämänhetkinen tunnelma on toiveikas, kertovat ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ja Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia.
Aiemmin tiukasti ryhmäkurissa neuvotelleiden kehitysmaiden rintama on rakoillut. Kaikki eivät enää odota yksipuolisia toimia teollisuusmailta, vaan yhä useampi kehittyvä maa asettaa itselleen oikeita päästövähennystavoitteita.
Esimerkiksi Kiina on päättänyt rajoittaa ensi vuodesta lähtien usean hiili-intensiivisen teollisuudenalan, kuten alumiini- ja terästeollisuuden, päästöjä.
Maailman toinen väestöjätti Intia on entisillä linjoilla vedoten köyhyyteensä, ihmismäärään suhteutettujen päästöjen pienuuteen sekä teollisuusmaiden historialliseen ilmastotaakkaan.
Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen vaatii lisätoimia. Maat voivat esimerkiksi toteuttaa päästövähennykset lupaamiensa vaihteluvälien ylärajoja noudattaen, Haunia sanoo.
On myös maita joilla ei vielä ole sitoumuksia.
Eri maaryhmillä on uudenlaisia, rakentavia aloitteita. Kuuden maan joukko ajaa pienhiukkaspäästöjen rajoittamista. Keinolla voitaisiin hidastaa ilmaston lämpenemistä lyhyellä aikajänteellä, jopa puoli astetta 20 vuoden aikana.
Niinistön mukaan Suomi suhtautuu aloitteeseen myönteisesti, mutta korostaa, ettei se saa viedä huomiota varsinaisilta ilmastoneuvotteluilta.
Toinen aloite on fossiilisten polttoaineiden tukien poistaminen.
Nyt eletään Kioton sopimuksen ensimmäisen kauden ja uuden ilmastosopimuksen väliaikaa. Siihen saakka sitovia tavoitteita on vain Kioton jatkokauteen sitoutuneilla mailla, joista valtaosa on Euroopassa.
Maailman päästöjä Kioton jatkokausi ei muuta suuresti, mutta se on ollut olennainen ehto kehitysmaille sitoutua uusiin ilmastotavoitteisiin.
Kioton aikana on myös luotu yhtenäiset keinot päästöjen mittaamiseen ja raportointiin.
Luotettavan päästöseurannan luomisessa kehittyvillä mailla on paljon tehtävää.
”Kun erilaisia maita tulee mukaan, on pidettävä taso yllä. Kyllähän se on pienillä kehitysmailla aika kova työ”, Haunia sanoo.
Metsien hiilinielujen laskenta muuttui Suomelle epäedulliseksi Durbanissa. Suomea rangaistaan metsien pinta-alan vähenemisestä, jota ei voi enää korvata puuston kasvusta syntyvällä hiilinielulla.
Epäkohdan kompensointi Suomelle EU:n sisäisesti ratkaistaan Niinistön mukaan tämän vuoden kuluessa. Ministerin mukaan ei ole mitään syytä epäillä, ettei asia ratkeaisi toivotulla tavalla.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
