MTK:n Marttila Hämeen Sanomissa: Suomi on ajautunut EU:n ulkokehälle

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan ensin olisi tehtävä päätös, täydennetäänkö Britannian brexitin jättämä budjettiaukko vai ei. Kuva: Markku Vuorikari

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi Suomen ajautuneen EU:n ulkokehälle, syynä häiriköinti Kreikka-paketissa.

"Suomella oli ennen paljon poliittista pääomaa Brysselissä. Nyt sitä on hyvin vähän. Tätä mieltä on MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Hämeen Sanomien haastatteleman Marttilan mukaan Suomi ajautui ulkokehällä Kreikan lainapaketteihin liittyvän episodin takia Jyrki Kataisen (kok) hallituskaudella.

"Suomi oli jääräpäisesti häirikkönä, kun Kreikan lainapaketeista ja kriisimekanismeista puhuttiin. Se on mielestäni Suomen lähihistorian yksi synkimmistä episodeista."

Marttilan mainitsema häiriköinti juontaa alkunsa sdp:n vaalilupauksista liittyen vakuusvaatimuksiin, jotka oli pakko mainita hallitusohjelmassa.

Marttilaa ihmetyttää muutamat demarileiristä tulleet kommentit, joiden mukaan Suomi on pilannut Paavo Lipposen (sd.) perinnön viemällä Suomen pois EU:n keskipisteestä.

"Heidän kannattaisi katsoa peiliin", hän toteaa.

Kreikan lainavakuuksista neuvotteli silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.)

Hän on sitä mieltä, että tavoitteemme EU:ssa ovat ihan mukiin menevät, ja että Suomi voisi olla kokoansa suurempi, jos haluaisi.

Talonpoikaa hätyyttelee nyt hallan ja hukkakauran lisäksi brexit.

Se uhkaa myllätä maataloustuet niin, että yhteisestä maatalouspotista on entistä vähemmän jaettavaa.

Brexitin ja maatalouspolitiikan yhteinen langanpää löytyy EU:n budjetista. Kun Britannian ero toteutuu, niin sieltä uupuu miljardeja euroja.

Marttilan mukaan avainkysymys on, miten tuo brittien jättämä aukko täytetään.

Marttilan mielestä hallituksen ote on hapuilevaa ja jopa epäloogista.

Komissiolta saadaan pian esitykset vuosien 2021–2028 maatalouspolitiikalle. Se on kova vääntö ja brexit sotkee lisää.

Marttilan mukaan pahimmillaan Brexit supistaa Suomen maatalousrahoitusta yli 160 miljoonaa euroa vuodessa. Se merkitsee vajaata 80 euroa hehtaaria kohden. Miedoin vaikutus olisi 60 miljoonaa euroa. Se tarkoittaisi, että tukea lähtisi 30 euroa hehtaarilta.

Vaikka Suomesta löytyisi tahtoa täyttää brexit-kuilua kansallisin varoin, niin se ei ratkaise koko maan ongelmia. Erityisen vaikeaksi tilanne voi äityä Etelä-Suomen tiloilla.

"Kansallisen tuen liikkumavara etelässä on olematonta, koska kotieläintuet tulevat EU:lta. Pohjoisen tuissa on olemassa maksuvaltuuksia."