Tuontileipä nakertaa leipomoiden kannattavuutta
Leipomoala kärsii huonosta kannattavuudesta muun ruokateollisuuden tavoin.
Tuontileivän siivu leipomotuotteiden markkinoista kasvaa, kuluttajien ostovoima ei laman takia ole entisellään ja käsityövaltaisuus sekä yötyö hilaavat työvoimakustannuksia ylös, luettelee Leipomoalan toimialaraportti syitä alan kurimukseen. Raportti julkistettiin eilen tiistaina Helsingissä.
Saksalainen kauppaketju Lidl on opettanut suomalaiset syömään tuontileipää, mikä on vauhdittanut sen kysyntää myös kilpailijoiden myymälöissä. Lisäksi kauppojen paistopisteissä uuneihin työnnetään pääasiassa ulkomaisia pakasteita.
Työvoiman osuus tuotantokustannuksista on keskimäärin kolmannes mutta voi yrityksestä riippuen nousta jopa 65 prosenttiin, kertoi Suomen Leipuriliitto ry:n toimitusjohtaja Mika Väyrynen. Hänen mielestään joustamaton työehtosopimus on suuri syyllinen kalliisiin työtunteihin.
Myös niin sanottu välipalaistuminen vähentää leivän ja leipomoeinesten kysyntää.
Kotimaisten viljatuotteiden tappioksi koituu myös, että hampurilaisissa, pitsoissa ja kebabeissa käytetään tuontipohjia ja -sämpylöitä, kertoo raportin koonnut toimialapäällikkö Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen elykeskuksesta.
Päivittäistavarakaupan ruoka-alet suuntaavat kulutusta edullisiin tuotteisiin.
Vaikka alet kasvattaisivat kotimaisen ruuan menekkiä, leipomoiden liikevaihto supistuu, sillä ostettavan ruuan määrä ei juuri kasva. Suomalainen ostaa leipomotuotteita noin eurolla päivässä, Hyrylä mainitsee.
Leipomoita huolestuttaa alemyynnin vaikutus kotimaisen ruuan hintamielikuvaan ja elintarviketuotantomme brändäämiseen.
Väyrynen puolestaan muistuttaa kaupan olevan tärkeä yhteistyökumppani ja kaupan omien merkkien valmistamisen tarjoavan töitä monelle leipomolle.
Kilpailu on kovaa, kun 700 leipomoa neuvottelee kolmen kauppaketjun kanssa. ”Vahvat valikoimapäälliköt voivat käyttää asemaansa väärin.”
Kuluttajat haluavat makeilta ja suolaisilta leipomuksilta samoja asioita kuin ruualta yleensä: terveellisyyttä, hyvinvoinnin edistämistä, eri tilainteisiin ja ruokavalioihin soveltuvuutta, makuelämyksiä, vastuullisuutta, lähellä tuotettua ja luomua.
Näitä yhteen leipova yritys menestyy.
Suuret leipomot pärjäävät ennen kaikkea tehokkuudella. Kasvua kannattaa hakea ulkomailta, missä jo nyt kahdella suurella, Fazer Leipomoilla ja Vaasanilla, on paljon toimintaa sekä suuria siivuja markkinoista.
Pienten kannattaa satsata erikoistumiseen, paikallisuuteen ja tuoreuteen. Ne voivat menestyä myös alihankkijana tai sopimusvalmistajana.
Kotimaisilla pakasteleipomuksilla kannattaisi yrittää ulkomaille, sillä logistiikan osuus on melko pieni tuotannon kokonaiskustannuksista. Hyrylän mukaan esimerkiksi Venäjällä suurkeittiöt ja ravintolat käyttävät kasvavia määriä leipomopakasteita.
Myös erikoistuotteilla, kuten gluteenittomat tuotteet, on mahdollisuuksia menestyä ulkomailla.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa gluteenittomuus on voimakkaasti kasvanut trendi pääasiassa muiden kuin keliaakikoiden keskuudessa.
Maija Ala-Siurua
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
