SPR: Muistuta järkyttynyttä lasta toistuvasti siitä, että tämä on turvassa – näiltä tahoilta saa kriisiapua

SPR korostaa, että lapsella ei vielä ole elämänkokemuksen tuomaa luottamusta siihen, että vaikeuksista selvitään. Siksi läheisten aikuisten tapa reagoida järkyttävään tapahtumaan ja tarjota tukeaan on hänelle erityisen tärkeä. Kuvassa Viertolan koulun oppilaiden perheenjäseniä hakemassa oppilaita koulusta. LEHTIKUVA / Markku Ulander.  

Lapsi tarvitsee järkyttävästi tapahtumasta selvitäkseen enemmän huolenpitoa ja suojaa kuin aikuinen, kiteyttää Suomen Punainen Risti (SPR). Järjestö on julkaissut verkossa ohjeensa siitä, miten lapselle ja nuorelle tulee antaa henkistä ensiapua.

SPR korostaa, että lapsella ei vielä ole elämänkokemuksen tuomaa luottamusta siihen, että vaikeuksista selvitään. Siksi läheisten aikuisten tapa reagoida järkyttävään tapahtumaan ja tarjota tukeaan on hänelle erityisen tärkeä.

Mitä pienempi lapsi on, sitä vahvemmin hän reagoi lähellä olevien aikuisten reaktioihin, ei itse tapahtumaan. Kyky ymmärtää myös muiden ihmisten kokemuksia kehittyy vähitellen. Pieni lapsi täydentää ymmärryksensä aukkokohtia mielikuvituksella.

Punainen Risti muistuttaa, että lapsen kyky tunnistaa ja nimetä tarpeitaan sanoilla on sekin rajallinen. Siksi lapsen tavat reagoida ja ilmaista tuntemuksiaan voivat hämmentää aikuista. Lapsi saattaa esimerkiksi alkaa käyttäytyä ikäistään nuoremman tavoin, toimia aggressiivisesti tai ripustautua vanhempaansa.

Kriisi voi vaikuttaa muun muassa lapsen uneen, leikkiin, koulunkäyntiin ja harrastuksiin. Lapsi saattaa toisaalta myös jatkaa puuhasteluaan normaalisti ja purkaa hätäänsä esimerkiksi piirtämällä.

SPR:n mukaan aikuisen on hyvä muistuttaa järkyttävän tilanteen kokenutta lasta usein siitä, että tämä on turvassa.

Etenkin pikkulapsi saa turvaa myös fyysisestä läheisyydestä eli hellimisestä ja halaamisesta. Kriisitilanteissa pikkulasta on myös syytä suojata kovilta ääniltä ja kaoottisilta tilanteilta. Perusturvallisuutta tukee myös säännöllinen ruokailu- ja unirytmi.

Nuori puolestaan reagoi stressaaviin tilanteisiin yleensä enemmän aikuisten tavoin. Nuori kokee SPR:n mukaan jo voimakasta surua sekä syyllisyyttä ja häpeää. Nuori voi niin ikään kantaa kohtuutonta huolta muista tai toisaalta käyttäytyä itsekeskeisesti ja tuntea itsesääliä.

SPR:n mukaan kriisitilanteet saattavat aiheuttaa suuriakin muutoksia nuoren maailmankuvaan sekä saada hänet tuntemaan toivottomuutta nykyhetkestä ja tulevaisuudesta.

Järkyttävä tapahtuma voi näkyä nuoren koulunkäynnissä tai opiskelussa, harrastuksissa, kaverisuhteissa ja kyvyssä keskittyä. Kriisin kohdannut nuori saattaa esimerkiksi ottaa riskejä sekä toimia itsetuhoisesti tai aggressiivisesti.

Nuoret hakevat tukea paitsi kotoa, myös kavereiltaan ja netistä. Muilta nuorilta, verkosta ja somesta nuori löytää nopeasti tietoa ja vertaisten kokemuksia samasta tai samantapaisesta tilanteesta.

Vaikka aikuinen voi helposti jäädä nuoren omien sosiaalisten piirien ulkopuolelle, turvallisen aikuisen läsnäolo on SPR:n mukaan silti tärkeää. Aikuisena voit auttaa nuorta pohtimaan muiden nuorten kanssa käytyjä keskusteluja ja taustoittaa esimerkiksi somessa vastaan tulleita väitteitä ja tietoja.

Nuori ei välttämättä heti halua keskustella tilanteesta kanssasi, mutta sinun kannattaa silti olla läsnä ja saatavilla.