Suomi on työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnan takapajula − hallitus ajaa Suomea kauemmas Saksan ja Ruotsin malleista
Hallituksen työmarkkinaesityksen läpimeno tekisi lakko-oikeuden tehottomaksi, kirjoittaa Kari Kannala. ”Se on selkeästi vastoin kansainvälistä työoikeutta ja myös Suomen perustuslakia.”
Lakko vaikuttaa muun muassa Loviisan satamaan. Kuvassa lastataan laivaan puutavaraa. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariKäynnissä olevat lakot eivät ole puhtaasti poliittisia lakkoja. Sellaisilla pyrittäisiin vain vastustamaan hallitusta. Nyt poliittisten lakkojen syinä ovat sen sijaan työtekijäjärjestöjen lakko-oikeuden puolustaminen sekä työntekijöiden taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien puolustaminen. Ne molemmat ovat Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n mukaan oikeutettuja lakko-oikeuden syitä.
Toisin kuin hallitus esittää, se ajaa Suomea yhä etäämmäksi Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Saksan malleista. Niissä työrauha, työehtosopimukset ja paikallinen sopiminen perustuvat ennen muuta keskusjärjestöjen keskinäisiin ja alakohtaisten järjestöjen sopimuksiin sekä työntekijöiden vahvaan vaikutusvaltaan yrityksissä ja työpaikoilla.
Suomessa työnantajapuoli on itse vienyt pohjan pois tältä mallilta. Suomessa EK luopui keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista ja kaikista keskusjärjestösopimuksista vuonna 2017. Metsäteollisuus ilmoitti luopuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta vuonna 2020 ja Teknologiateollisuus 2021.
Tällaista työnantajapuolen kieltäytymistä olemasta neuvotteluosapuoli ei tunneta verrokkimaista, tuskin koko Euroopasta.
Myös yleislakko olisi laillinen keino vastustaa talouspolitiikan muutosta.
ILO:n mukaan ay-liikkeellä on oikeus ryhtyä lakkoihin osoittaakseen mieltä hallituksen talous- ja sosiaalipolitiikkaa vastaan. Myös yleislakko olisi laillinen keino vastustaa talouspolitiikan muutosta, joka yksipuolisesti kohdistuu työntekijäasemassa olevien taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien heikentämiseen.
Hallitus on heikentämässä merkittävästi työttömyys- ja sosiaaliturvaa ja lisäämässä lapsiperheköyhyyttä.
Lakko-oikeuden rajoituksen perusteena ei voida vedota taloudellisiin syihin, ellei kyse ole kansallisesta tai yleisestä turvallisuudesta. Kansainvälisen oikeuden valossa on perusteetonta vedota edellisen eduskuntavaalin antamaan mandaattiin.
Luottamusta ja paikallista sopimista Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa on edistänyt se, että työntekijöillä on ollut edustus yritysten päättävissä elimissä.
Keskusjärjestösopimusten luoman pohjan lisäksi luottamusta ja paikallista sopimista Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa on edistänyt se, että työntekijöillä on ollut edustus yritysten päättävissä elimissä, hallituksissa, Saksassa vuodesta 1976 ja Ruotsissa vuodesta 1987.
Niissä on ollut myös yrityksissä tai työpaikoilla työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöelimet säännölliseen yhteistoimintaan: Saksassa yritysneuvosto, Tanskassa yhteistoimintakomitea ja Ruotsissa yritysneuvosto. Norjassa kansallisen tason työehtosopimuksia sovitetaan yrityskohtaisissa neuvotteluissa.
Nämä kaikki ovat puuttuneet Suomesta.
Ruotsin laki myötämääräämisestä työelämässä antaa eräissä erimielisyysasioissa työntekijöille tulkintaetuoikeuden, kunnes asia on sovittu tai ratkaistu oikeudessa. Laki velvoittaa työnantajat neuvottelemaan työntekijöiden kanssa kaikissa yrityksissä ja tärkeimmistäkin asioista.
Suomen yhteistoimintalaki ei koske alle 20 työntekijän yrityksiä.
Suomessa hallintoedustus on ehdollinen, heikko ja koskee vain vähintään 150 työntekijän yrityksiä, jos enemmistöä edustavat henkilöstöryhmät sitä vaativat.
Työnantaja määrää, mihin elimeen se ottaa työntekijöiden edustuksen: hallintoneuvostoon, hallitukseen, johtoryhmään tai muihin elimiin, jotka yhdessä kattavat yrityksen tulosyksiköt. Laki ei määrää edustusta hallitukseen. Suomen yhteistoimintalaki ei koske alle 20 työntekijän yrityksiä.
Suomessa neuvotteluvelvollisuus ei koske työnantajan päätöksiä liiketoiminnasta, kuten edes yrityksen toiminnan tai sen osan supistamisesta tai lopettamisesta. Velvoite neuvotella koskee vain päätösten henkilöstövaikutuksia, kuten kuka saa potkut.
Hallitus esittää yhteistoimintalain soveltamisen nostoa vähintään 50 työntekijän yrityksiin. Se merkitsisi, että yhteistoimintavelvoite koskisi vain kahta prosenttia yrityksistä. Muissa työnantajalla ei olisi tietojen anto- eikä neuvotteluvelvollisuutta.
Medialta on jäänyt huomaamatta, että lakiesitys sisältää lakon uusimiskiellon. Sitä tehostaa enintään 150 000 euron sakko.
Hallitus ajaa Suomea yhä yksipuolisempaan työnantajavaltaan ja yhä olemattomampaan yhteistoimintaan työntekijöiden ja niiden järjestöjen kanssa. Viimeisenä niittinä hallitus esittää ankaria lakko-oikeuden rajoituksia. Poliittisen lakon kesto rajoitettaisiin 24 tuntiin.
Medialta on jäänyt huomaamatta, että lakiesitys sisältää lakon uusimiskiellon. Sitä tehostaa enintään 150 000 euron sakko.
Esityksen läpimeno tekisi lakko-oikeuden tehottomaksi. Se on selkeästi vastoin kansainvälistä työoikeutta ja myös Suomen perustuslakia.
Työnantajajärjestöt ovat tarkoituksella ulkoistaneet likaisen työn oikeistohallitukselle, jossa perussuomalaiset ovat aisankannattajina.
Kari Kannala
työoikeuteen erikoistunut asianajaja, eläkkeellä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
