Maailman ruokaohjelman Pohjoismaiden johtaja Anne Poulsen pitää kylttiä, joka esittelee YK:n tavoitetta poistaa nälkä maailmasta. Kuva: ANNE POULSENIN KOTIALBUMI
WFP:n Pohjoismaiden johtaja Anne Poulsen: ”Vuonna 2023 ruoka ei riitä kaikille, jos tilanne ei normalisoidu”
Maailmaa uhkaa historiallisen paha ruokakriisi. YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman johtaja Anne Poulsen painottaa tarvetta ratkaisuille, jotka tukevat kestävää maanviljelyä ja omavaraisuutta.
Ruokakriisin aikaan omavarainen tuotanto on tärkeää. Vehnäpeltoa puidaan Lukkarinmäessä. Kuva: Jaana KankaanpääUkraina on tuottanut ruokaa 400 miljoonalle ihmiselle. Nyt kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sulkenut Mustanmeren satamat, viljavarastot ovat jumissa. Se kasvattaa nälänhätää.
Tällä hetkellä yli 800 miljoonaa ihmistä joutuu kamppailemaan päivittäin saadakseen ruokaa pöytään. 345 miljoonaa ihmistä on nälkiintymisen partaalla. Jo ennen Ukrainan sotaa nälänhätää aiheuttivat maailmalla konfliktit, ilmastonmuutos ja koronapandemia. Ukrainan sota on olennaisesti pahentanut tilannetta.
”Ukraina ja Venäjä ovat isoja vehnän, maissin ja auringonkukkaöljyn tuottajia. Ne ovat tuottaneet yhteensä 30 prosenttia maailmankaupan vehnästä”, Maailman ruokaohjelman (WFP) Pohjoismaiden johtaja Anne Poulsen sanoo.
Alueen viljaa ei kaivata vain kaupallisilla markkinoilla, vaan myös humanitaarisen ruoka-avun toimittamiseen kehitysmaihin. WFP:n ruoka-avun vehnästä puolet on ostettu Ukrainasta.
Tilanne pahenee koko ajan. Koska Ukrainan viljaa ja maissia ei saada vietyä normaaleja laivareittejä, viljasiilot ovat täynnä. Pahimmillaan uudelle viljalle ei ole tilaa syksyn sadonkorjuun aikana, jolloin sato menee hukkaan.
”Tällä hetkellä ongelma on käsiksi pääseminen. Ruoka pitää hankkia muualta, kauempaa ja kalliimmalla”, Poulsen sanoo tarkoittaen, että miljoonat ihmiset eivät pysty enää ostamaan päivittäistä ateriaansa.
Ruuan hinnannousu tuntuu niin Suomessa kuin Poulsenin kotimaassa Tanskassa.
”Mutta ajattele, että olet äiti Afganistanissa tai isä Jemenissä ja taistelet jo, miten seuraava ateria saadaan pöytään. Hintojen nousemisella on silloin iso merkitys”, Poulsen sanoo.
Vilja on keskeisessä roolissa maailman ihmisten ruokkimisessa. Kuva: Kari SalonenAnne Poulsen pelkää, että ruoka yksinkertaisesti loppuu ensi vuonna, jolloin sitä ei saa edes rahalla.
”Vuonna 2023 ruoka ei riitä kaikille, jos tilanne ei normalisoidu”, Poulsen sanoo.
Jo nyt on nähtävissä esimerkiksi Afrikassa, että ihmiset ovat alkaneet liikkua ruuan perässä. Nälänhädän pahentuessa pakolaisvirrat voivat kasvaa.
”Kun ihmiset eivät voi täyttää päivittäisiä perustarpeita, syntyy konflikteja ja ihmiset lähtevät vaeltamaan”, Poulsen sanoo.
Anne Poulsen toivoo, että länsimaiden hallitukset jatkavat vapaaehtoisia lahjoituksiaan ruokaohjelmalle. Suomi lahjoitti sille viime vuonna 31 miljoonaa dollaria.
”Rahalla pelastetaan henkiä ympäri maapalloa”, Poulsen kiittää tuesta.
Mutta pelkkä rahan lahjoittaminen ei riitä. Maailman ruuan tuottaminen tarvitsee muutoksia.
Venäjän hyökkäyssota on opettanut, että ruuantuotannon ei pitäisi olla niin keskittynyt kuin se nyt on, koska se tekee ruuan jakelusta haavoittuvaista.
”On tärkeää, että maista tulisi yhä omavaraisempia. Kestävään maanviljelyyn investointi on tärkeää”, Poulsen sanoo.
MIkä?
YK:n alainen Maailman ruokaohjelma (WFP) on yksi maailman johtavia humanitaarisia järjestöjä, jotka toimittavat ruoka-avustusta hätätilanteissa.
Yhdellä yhdeksästä ihmisestä maailmassa ei vieläkään ole tarpeeksi syötävää.
WFP:n nälänvastainen työ ja toiminta rauhan edellytysten parantamiseksi konfliktialueilla tunnustettiin vuonna 2020 Nobelin rauhanpalkinnolla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
