Valtamerten pintalämpötila on korkeampi kuin koskaan – pieni ja matala Itämeri lämpenee muita nopeammin

Kesäkuun helteiset päivät ovat lisänneet sinilevähavaintoja Itämerellä ja rannikkoalueilla. Kuva keskiviikolta Munkkiniemen edustalta Helsingistä. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.  

Valtamerten merenpinnan päivittäinen keskilämpötila nousi viime viikolla 20,96 asteeseen, kertoo ympäristöjärjestö WWF Suomi. Lämpötila on korkeampi kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa.

Euroopan unionin ympäristötiedon palveluverkoston Copernicuksen mukaan merenpinnan lämpötila on selvästi korkeampi kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Kesäkuu oli maapallon mittaushistorian kuumin kuukausi.

Kesän aikana käynnistynyt El Nino -sääilmiö voimistaa merivesien lämpenemistä, kertoo WWF. El Nino on 2–7 vuoden välein toistuva, Tyynenmeren merivirtoja muuttava ja säähän vaikuttava ilmiö.

Merien lämpötilat ovat Ilmatieteen laitoksen tutkija Simo Siiriän mukaan hivunneet tasaisesti ylöspäin viimeisten vuosikymmenien aikana. Merillä lämpöennätyksiä tulee Siiriän mukaan menemään rikki todennäköisesti lähiaikoinakin. Itämeren pintalämpötilojen kannalta tilanne ei ole kuitenkaan tänä vuonna ollut erityisen poikkeava. Yleinen lämpötilan nousu näkyy silti Itämerelläkin.

”Yleisesti ottaen Itämeri lämpenee, ja se lämpenee suuremmalla kertoimella kuin muut meret”, Siiriä kertoo.

Matalana alueena pintavesi muodostaa Itämerestä isomman osan, joten koko meri lämpenee nopeammin.

”Jos karkeasti sanoo, niin lämpeneminen on tuplat suuriin meriin verrattuna, Siiriä summaa.”

Pintavesien keskilämpötila koko Itämerellä on lämpimimmillään 18 asteen paikkeilla. Tähän aikaan elokuussa Itämeri on yleensä lämpimimmillään ja alkaa sitten hiljalleen viiletä.

Siiriä kertoo, että pintalämpötilaa mitataan Itämerellä useilla menetelmillä, kuten rannikon mittausasemilla ja satelliiteilla. Lisäksi tehdään mittausmatkoja tutkimusaluksella, ja noin kymmenen vuoden ajan Itämeren lämpötilaa on mitattu myös automaattisilla Argo-poijuilla.

Siiriän mukaan merien yleisestä lämpötilojen noususta on seurauksia monille eliölajeille. Lämpötilan muutos vaikuttaa esimerkiksi siihen, missä eri kala- ja kasvilajit kykenevät elämään. Satunnaiset lämpötilan heilahtelut äärilukemiin voivat olla eliöstölle kohtalokkaita. Merien lämpeneminen vaikuttaa myös muun muassa jäätiköiden säilymiseen.

WWF:n mukaan Itämeri on erityisen altis ilmastonmuutoksen seurauksille. Meriveden lämpeneminen kiihdyttää rehevöitymisen vaikutuksia, kuten sinilevien kasvua. Korkeat lämpötilat voivat vaikuttaa Itämerelle tärkeisiin lajeihin, kuten rakkohauruun ja meriajokkaaseen.

Jotkin Itämeren lajeista voivat myös hyötyä meriveden lämpenemisestä, mutta se voi myös lisätä vieraslajien asettumista Itämereen.

WWF:n mukaan tärkeimpiä keinoja hillitä ilmastonmuutosta ja ehkäistä samalla luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ovat muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen, hiilinielujen vahvistaminen sekä kansainväliset sopimukset merialueiden ekosysteemien suojelemisesta.