KIRJA Raipaniskuista pitkä tie ihmisarvoon
”Rantahotelli” eli Vaasan vankila on sijainnut paraatipaikalla meren äärellä 150 vuotta. Maisemien toivottiin herättävän vangeissa katumusta ja halun parantua.
Vanhan kruununvankilan historiikki on liki 600-sivuinen järkäle.
Kansien väliin on ansiokkaasti koottu koko Suomen vankeinhoidon historia 1700-luvulta alkaen, jolloin käytössä oli Ruotsin rangaistusjärjestelmä. Se perustui kuolemanrangaistuksiin, sakkoihin sekä häpeä- ja ruumiinrangaistuksiin.
Kiinnostavimmasta päästä ovat tarinat nimekkäistä rikollisista. Useista on jopa kuvia.
Vuodesta 1826 lähtien vankeja ei enää teloitettu. Venäjän vallan alla raskain rangaistus oli passittaminen pakkotyöhön Siperiaan.
Kansa näki nälkää, ryyppäsi ja puukot heiluivat etenkin Pohjanmaalla. Joka kolmas karkotettu oli kotoisin Vaasan läänistä.
Vuonna 1894 rikoslaki uudistettiin. Siinä, missä ennen rikas maksoi rahalla ja köyhä selkänahalla, vastedes lusimaan joutui jokainen rötöstelijä varallisuuteen katsomatta.
Raipparangaistuksista luovuttiin ja tilalle tuli vesileipärangaistus. Aluksi vangit saivat valita kahden pahan väliltä ja moni valitsikin hetkellisen kivun nälkäkuurin sijasta.
Karkotukset Siperiaan lopetettiin ja vankilat tursuivat väkeä.
Vuonna 1913 tuli hetkellisesti väljempää, kun vankeja armahdettiin Romanov-suvun 300-vuotisjuhlien kunniaksi. Mutta sitten alkoi ensimmäinen maailmansota, joka kaikkine lieveilmiöineen täytti taas sellit.
Vangit uurastivat metsissä, pelloilla ja verstaissa. Sisällissodan aikaan Suomessa oli kymmenkunta vankileiriä, joissa orjuutetuista ihmisistä suuri osa lopulta armahdettiin.
Kieltolaki vuonna 1922 aiheutti uuden vankitulvan, kun juopuneita korjattiin talteen.
Toisen maailmansodan jälkeen vesileipärangaistuksesta luovuttiin ja tuomitut pistettiin työsiirtoloihin teitä rakentamaan. Taas oli ahdasta, levotonta ja taudit kiersivät.
60–70-lukujen vaihteessa vankeinhoidossa puhalsivat uudistuksen tuulet. Vankien määrä väheni, he saivat äänioikeuden ja pääsivät jopa lomalle. Rikollisille myönnettiin ihmisarvo.
KATJA LAMMINEN
Jukka Muiluvuori: Vaasan linna 1863–2013 ja suomalaista vankeinhoitoa 1700-luvulta nykyaikaan. 584 sivua. Vaasan vankila &
Rikosseuraamuslaitos.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
