Keskuskauppakamarin uusi johtaja rohkaisee EU-maksujen nostoon – ”Harva asia on meillä tehty Euroopan parhaalla tavalla”

"Ihmisillä Suomessa on odotuksia, että mitä EU:sta tulee, on täydellistä ja ideaalia, mutta samalla kansallisille päätöksentekijöille annetaan virheet anteeksi", Juho Romakkaniemi ihmettelee. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Kuudenneksi vaikutusvaltaisimmaksi kabinettipäälliköksi listatulla Juho Romakkaniemellä tulisi kesällä täyteen kuusi vuotta Euroopan ytimessä. Valinta lähteä nykyisestä tehtävästä komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä tuntui luonnolliselta jatkumolta.

"Omissa uravalinnoissa on painanut kaksi asiaa: on pitänyt pystyä vaikuttamaan tietynlaisella maailmanparantamisroolilla ja panna itsensä epämukavuusalueelle oppiakseen uutta. Nykyinen tehtävä alkoi vaikuttaa liian mukavalta", Romakkaniemi kertoo vuosistaan komissiossa.

Romakkaniemi ei alun perin haaveilut virkamiesurasta, joten tarvetta jäädä komission palvelukseen ei ollut. Hän suitsuttaa komission työilmapiiriä, vaikka mediasta on saatu lukea toista.

Brysselin kuplan ykkösme­dian, Politicon, mukaan Romakkaniemi olisi joutunut kovasanaisen, valtaa janoavan komission tulevan pääsihteerin Martin Selmayrin ivailun kohteeksi. Hän ei kuitenkaan myönnä lehti­kirjoituksia tosiksi vaan naurahtaa niille.

"Olen nauttinut vuosista tosi paljon. Komissiossa saa työskennellä huippuälykkäiden ja -lahjakkaiden ihmisten kanssa. Tippa linssissä puhutaan, miten tärkeää työtä tehdään", Romakka­niemi kuvailee tunnelmaa komission käytävillä.

"Olen tainnut olla ainoita, joka on pistänyt Selmayrille hanttiin."

Romakkaniemi poistuu Brysselistä Suomeen uusiin tehtäviin ennen kuin EU:n tämän hetken kuumimmat teemat, EU-budjetti, Euroopan talous- ja rahaliiton kehittäminen ja brexit-neuvottelut huipentuvat.

Suomelle hän antaa terveiset, että EU-jäsenmaksuja tulisi tarvittaessa kasvattaa. Tällä hetkellä EU-maksut ovat noin prosentin jäsenmaiden yhteen­lasketusta bruttokansantulosta. Komissio esittää hahmotelmansa tulevaksi budjetiksi toukokuussa.

EU-maksut ovat kaikkein tehokkaimmin käytetyt julkiset varat, Romakkaniemi muistuttaa.

"Olennaista on Suomen kannalta keskittyä siihen, mihin varoja käytetään ja mistä saadaan lisäarvoa. Joitakin uudistuksia tulee rakennerahastoihin ja maatalouteen. Sen päälle tulevat jäsenmaiden ja parlamentin toiveiden mukaan lisäykset uusiin haasteisiin, kuten puolustukseen ja rajavalvontaan."

Vaikka EU-asioiden seuraaminen jatkuu myös Helsingistä, Romakkaniemen katse on jo vahvasti tulevassa pestissä Keskus­kauppakamarin johdossa.

"Astun suuriin saappaisiin. Euroopan komissiosta saamalla kokemuksellani ymmärrän, miten päätökset EU:ssa vaikuttavat suomalaisen elinkeinoelämän toimintaan."

Entisellä kabinettipäälliköllä on jo tiedossa, mihin asioihin hän haluaa Suomessa muutosta. Viime hallitukset eivät saa Romakkaniemeltä huippupisteitä.

"Emme toki ole tumput suorina olleet. Mutta ollaan tehty jatkuvasti vähän liian vähän ja vähän liian myöhään. Aktiivimallit ovat vain hiekanjyväsiä siinä, miten työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa tulisi uudistaa niin, että työstä tulee kannattavaa. Politiikka on mennyt enemmän varjonyrkkeilyksi kuin isojen asioiden tekemiseen."

Suomen tulisi Romakkaniemen mielestä myöntää, että useat muut maat tekevät asioita meitä paremmin. Mallia voitaisiin katsoa vaikka Ruotsista ja Tanskasta, joissa työllisyys on noussut korkeaksi.

Kilpailukykysopimus ja yritysverotuksen muutokset eivät yksin riitä.

"Harva asia on meillä tehty Euroopan parhaalla tavalla. Jos toteutettaisiin joka sektorilla se, minkä joku muu on jo tehnyt EU:ssa meitä paremmin, olisimme EU:n kilpailukykyisin maa."

Suomen EU-linjasta Romakkaniemi lupaa keskustella aktiivisesti.

"EU-keskustelu on turhan sisäänpäin lämpiävää. Suomen EU-politiikan kuvaa tulisi kehittää miettimällä, mitä EU:n halutaan tekevän."

Vaikka pulmia riittää ratkottavaksi, tunnelma Brysselissä on rakentava ja myönteinen. Näin ei ollut vielä hetki sitten. Romakka­niemi sai myötäelää Kreikan talousahdingon, maahanmuuttokriisin ja brexitin kuohut.

"EU on aina kriisissä, ja koko unioni nähdään kriisien kautta. Jos kriisit osaa käyttää mahdollisuuksina, meillä on uudistamisen paikka."

Siten myös brexit voisi olla mahdollisuus EU:lle. Romakkaniemi nostaa esimerkiksi puolustusyhteistyön lisäämiseen Britannian lähdön myötä.

"Britit ovat vastustaneet puolustuksen kehittämistä alusta lähtien. Myös budjettiaukko jättää mahdollisuuden ja luoda selkeyttä ja priorisointia."

Nykyinen Jean-Claude Junckerin luotsaama komissio päättää työnsä ensi vuonna. Brysselin kuplassa kuhistaan jo nyt seuraavasta puheenjohtajasta.

Brexit-neuvottelijaa Michel Barnieria pidetään todennäköisimpänä valintana.

Myös Suomen entiset pääministerit, Katainen ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb, on nostettu korkealle EPP:n veikkauslistoilla. EPP on EU-parlamentin suurin puolue ja Suomesta siihen kuuluu kokoomus.

Katainen sanoi MT:lle aiemmin, ettei ole varma, haluaako hän ylipäätään mukaan puheenjohtajakisaan.

Romakkaniemi vahvistaa, että komission sisällä suomalaisista puhutaan hyvään sävyyn. Jos siis nykyinen valintajärjestely, niin sanottu kärkiehdokasvalinta toteutuu, Suomella voisi hänen mukaansa olla mahdollisuuksia.

"Molemmissa heissä on nostetta ja mahdollisuutta. Harvinaislaatuinen tilanne, että meillä on kaksi suomalaista ex-pääministeriä, joita pidetään potentiaalisina niminä", Romakkaniemi kommentoi.

Vaikka spekulaatiot ovat jo käynnissä, vielä ei ole varmaa, miten uusi EU-pomo ylipäätään vaihdetaan. Komissio kannattaa kärkiehdotusmenettelyä.

Silloin eurooppalaiset poliittiset puolueet nimeävät ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi ennen EU-vaaleja, ja puheenjohtaja tulisi automaattisesti suurimmasta puolueesta.

Jäsenmaat ovat vastustaneet tätä valintatapaa.