141:n korvaava Suomi-pykälä menossa läpi EU-parlamentissa
BRYSSEL (MT)
Etelä-Suomen kansallinen tuki on saamassa uuden oikeusperustan.
EU-parlamentin maatalousvaliokunta hyväksyi maanantaina selvin luvun europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) esityksen, jonka pohjalta Suomi voi maksaa kansallista tukea Etelä-Suomen maataloudelle.
Sisällöltään siirtymäkauden cap-asetukseen lisätty 149a-artikla vastaa Suomen EU-liittymissopimukseen kuuluvaa 141-artiklaa.
Valiokuntaäänestyksessä kaikki poliittiset ryhmät tukivat esitystä, mikä tarkoittaa, että sillä on hyvät mahdollisuudet mennä läpi myös marraskuun täysistunnossa ja ministerineuvostossa.
”Onhan se eräänlainen huippuhetki, että pääsee tällaista tekemään. Olo oli äänestyksen jälkeen todella huojentunut”, Sarvamaa kommentoi.
Kokoomusmepin mukaan ajatus siirtymäkauden asetukseen lisättävästä poikkeuksesta syntyi hyvässä yhteistyössä maatalousministeri Jari Koskisen (kok.) esikunnan ja ”Brysselin maatalousosaajien” kanssa.
Sarvamaa sai muutosesityksen taakse Saksan ja Ranskan vahvat maatalousmepit Albert Dessin ja Michel Dantinin. Tärkeää oli hänen mukaansa, että myös sosialistiryhmän mepit näyttivät hankkeelle vihreää valoa.
”Normaalia juoksemista ja ihmisten kanssa juttelua se asioiden ajaminen on. Mutta kyllä täällä ymmärretään Suomen ongelmia.”
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä päätös antaa uusia työkaluja Etelä-Suomen tukiratkaisun hoitamiseen.
”Hienoa nähdä, että Brysselissä on tunnustettu Etelä-Suomen ongelmat. Pallo on nyt kotimaan päässä ja hallituksella”, Marttila sanoo.
Cap-asetuksen 149-artiklan lisäyksen mukaan Suomi voi EU-komission luvalla maksaa kansallista tulotukea niille maatalouden sektoreille, jotka mainitaan edellisessä 141-ratkaisussa. Tukien täytyy kuitenkin olla vuosittain alenevia. Takaraja on vuosi 2020, mutta periaatteessa pykälää voitaisiin seuraavassa cap-uudistuksessa jatkaa.
Sen sijaan nykyiseen 141:een kuuluvia aloitustukia, investointitukia sekä luopumistukea ei uuden artiklan perusteella voida maksaa. Tiettävästi Suomi hakee poikkeusta EU:n valtiontukisääntöihin, jonka mukaan luopumistuki voitaisiin maksaa luopujalle kertakorvauksena.
”141:stä tarvitaan edelleen rakennetoimien ja luopumistuen rahoittamiseen. Missään tapauksessa sitä ei saa jättää pois maatalouspolitiikan keinovalikoimasta”, Marttila painottaa.
Uudesta oikeusperustasta huolimatta Etelä-Suomen kansallinen maataloustuki on putoamassa rajusti lähivuosina.
Maaseudun Tulevaisuuden haltuunsa saaman hallituksen esitysluonnoksen mukaan tuki putoaisi vuoteen 2020 mennessä nykyisestä noin 60 miljoonasta eurosta runsaaseen 15 miljoonaan euroon.
Suurin pudotus tulisi vuonna 2015, kun nautasektorin ja avomaavihannesten tuet siirrettäisiin maksettavaksi tuotantoon sidotuista cap-tuista. Lisärahaa capiin ei tule, vaan rahat nipistetään yleisestä tilatuesta.
Sika- ja siipikarjasektorin kansallinen tuki alenisi asteittain nykyisestä 15 miljoonasta 5 miljoonaan. Kasvihuoneilla tuen alenema olisi selvästi hitaampaa.
”On häpeällistä, että hallitus on omilla päätöksillään vetämässä tukijärjestelmältä pohjan pois”, Marttila tuomitsee.
Hän ihmettelee, että EU-parlamentissa Etelä-Suomen maatalouden ongelmat kyllä tiedostetaan, mutta hallituksesta ja valtiovarainministeriöstä ymmärrystä ei löydy.
MTK:n nokkamiehen mukaan kokoomuslaisella maatalousministerillä on ollut hyvää tahtoa viljelijöiden puolustamisessa, mutta voima ei ole hallituksen sisäisessä väännössä riittänyt.
”Näyttää siltä, että hallitus on vahvasti vasemmalle kallellaan. Ensimmäisenä isketään viljelijäväestön tuloihin.”
NIKLAS HOLMBERG
Hienoa nähdä,
että Brysselissä
on tunnustettu
Etelä-Suomen
ongelmat. Pallo
on nyt kotimaan
päässä ja
hallituksella.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat