Suomi edelläkävijä teollisuuden murroksessa ja ilmastotavoitteissa, petrattavaa metsissä ja liikenteen päästöissä
Nykyisillä ratkaisuilla Suomi tuskin pääsee tavoitteeseensa puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Suomella on petrattavaa liikenteen päästöjen vähentämisessä. Kuva: Carolina HusuSuomen sanotaan olevan kokoaan suurempi ilmastotoimija maailmalla. Väitettä avattiin puolesta ja vastaan Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa keskiviikkona eduskunnan Pikkuparlamentissa.
Yritysten muodostaman Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen näkee, että Suomi on kokoaan suurempi tekijä teollisuuden vihreässä murroksessa sekä edelläkävijä ilmastolain säätämisessä. Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on hyvä, vaikkei maailman tiukin.
”Suomi pystyy tarjoamaan ratkaisuja maailmalle päästövähennysten saavuttamiseksi.”
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan on mahdollista, että ilmastonmuutoksen poikima liiketoiminta peittoaa Suomessa ilmastonmuutoksen kustannukset. Uudenlaista teollisuutta ja investointeja on luvassa.
Kaskisen mukaan rahasampoja voi syntyä niin ruokaproteiinien tuotantoon, tekstiilikuitujen kierrätykseen, puurakentamiseen kuin akkuteknologiaankin.
”Luonnosuojeluun tarvitaan markkinamekanismeja, kuten hiilelle.”
Sen sijaan metsien hiilinielut ovat pienenemässä Euroopassa, eikä Suomi ole poikkeus. Biomassan käyttö, metsätuhot ja ilomastonmuutos verottavat hiilinieluja. Hiilidioksidin talteenotosta odotetaan suuria, mutta Kaskisen mukaan teknologia tulee hätiin vasta vuosikymmenien päästä.
”Suomessa on tehtävä suunnitelma, millä tavalla metsänielua ja luntoa vahvistetaan. Luonnosuojeluun tarvitaan markkinamekanismeja, kuten hiilelle.”
Metsäteollisuuden on tultava toimeen nykyistä pienemmällä puumäärällä. Tähtäin on pitkäikäisissä puutuotteissa, kun taas biomassan polttoa pitää vähentää. Kaukolämmön tuotanto sähköistyy jo.
Petrattavaa on myös liikenteen päästöjen vähentämisessä. Johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta arvioi, että hallituksen nykyisillä ratkaisuilla eli jakeluvelvoitteen sekä polttoaineveron höllentämisellä Suomi tuskin pääsee tavoitteeseensa puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
