Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • MTK ihmettelee, miksi maanomistajien edustaja puuttuu Evon kansallispuiston valmistelusta – työryhmän kokoajan mukaan maanomistajien kutsuminen on "haasteellista liittyen näkökantojen epäyhtenäisyyteen"

    Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset sekä MTK Häme ovat valittaneet työryhmän kokoonpanosta ympäristöministeriöön.
    Kansallispuistoa Evolle valmisteleva työryhmä aikoo kuulla maanomistajia ja metsänhoitoyhdistyksiä tulevina kuukausina.
    Kansallispuistoa Evolle valmisteleva työryhmä aikoo kuulla maanomistajia ja metsänhoitoyhdistyksiä tulevina kuukausina. Kuva: Markku Vuorikari

    Kanta-Hämeessä sijaitsevan Evon kansallispuistohanketta valmisteleva työryhmä on koottu, eikä mukana ole paikallisten maanomistajien ja luontopalveluyrittäjien edustajia.

    "Meille kerrottiin syksyllä, että kansallispuistohankkeen selvitysvaiheessa alueen maanomistajat otetaan hyvin mukaan hankkeen valmisteluun", ihmettelee MTK Hämeen ja Uudenmaan kenttäpäällikkö Asta Sarkki.

    Kansallispuistoesityksen rajauksen sisäpuolelle jää runsaasti yksityisiä maita ja alueella toimii matkailuyrityksiä. Lisäksi Evolle kuljetaan monesta suunnasta yksityisteitä pitkin.

    "Hankkeen hyväksyttävyyden kannalta olisi tärkeää osallistaa paikallisia. Esitys kansallispuistosta tuli ulkopuoliselta taholta ja nyt valmistelu tehdään irrallaan seudusta", Sarkki harmittelee ja uskoo, että toimintatapa kasvattaa epäluuloja.

    Kansallispuistoesityksessä on mainittu kävijätavoitteeksi vähintään 400 000 henkilöä vuodessa, parhaimmillaan jopa miljoona.

    "Väkisinkin tästä tulee vaikutuksia alueelle, eikä pelkästään positiivisia. Esityksessä mainitaan myös luontomatkailun lisääntyminen, mutta alueella jo toimivat luontomatkailuyrittäjät eivät ole hankkeen valmistelussa mukana", Sarkki toteaa.

    Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset sekä MTK Häme ovat valittaneet asiasta kansallispuiston valmistelusta vastaavalle ympäristöministeriölle.

    Niin sanotun tie­de­kan­sal­lis­puis­ton valmistelusta vastaavan työryhmän on koonnut Hel­sin­gin yli­opis­ton va­ra­de­kaa­ni Atte Kor­ho­la. Hän kertoo, että ryhmässä ovat edustettuina: tutkijayhteisö, Hämeenlinnan kaupunki, Metsähallitus, HAMK, Museovirasto, metsästäjät, riistanhoitoyhdistys, partiolaiset ja luontojärjestöt sekä ministeriöiden väkeä.

    Korholan mukaan maanomistajien ja matkailuyrittäjien edustajia ei otettu mukaan, "koska toimijoita ja intressiryhmiä on paljon, täytyi työryhmän kokoa rajoittaa, jotta se pystyy toimimaan tehokkaasti".

    Korhola painottaa, että työryhmän työ koskee vain valtion omistamia alueita.

    "Yksittäisten maanomistajien tai liikkeenharjoittajien kutsuminen varsinaiseen työryhmään on lisäksi haasteellista liittyen näkökantojen ja mielipiteiden mahdolliseen epäyhtenäisyyteen", Korhola sanoo. 

    Pyrkimyksenä on, että työryhmä kuulee maanomistajia ja metsänhoitoyhdistyksiä tulevina kuukausina.

    "Eri tahojen kokonaisvaltaisella kuulemisella uskomme saavuttavamme paremman lopputuloksen kuin vakinaisella työryhmän jäsenyydellä."

    Työryhmän tehtävä on laatia alueellisten toimijoiden näkökantoihin perustuva ehdotus kesäkuun loppuun mennessä tiedekansallispuiston rajauksesta ja huomioitavista seikoista, jotta Evon tiedekansallispuisto voitaisiin perustaa vielä tänä vuonna.

    Evon tiedekansallispuisto

    • Evon metsäalue Kanta-Hämeessä kattaa noin 8 000 hehtaaria, josta 4 500 on valtion retkeilyaluetta.
    • Yli puolella pinta-alasta talousmetsiä. Kansallispuistoesityksen mukaan ne voidaan jättää luonnontilaan tai lisätä niiden monimuotoisuutta muutoin.
    • Alue on toiminut pitkään luonnonlaboratoriona suomalaisille korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille.
    • Tunnettu erityisesti palaneella puulla, lahopuulla ja haavalla elävästä uhanalaisesta lajistosta, kuten hyönteisistä, käävistä ja sammalista.