Oiva-järjestelmä ei hymyilytä lihateollisuuden yrityksiä
Lihakeskusliiton (LKL) toimitusjohtajan Veli Saarenheimon mukaan lihateollisuusyritykset kokevat jäävänsä yhä suurempien säädösmuutosten kouriin.
Säädösviidakon erikoisuutena hän pitää Oiva-hymyä, joka on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä. Se laajenee vaiheittain kaikkiin elintarvikealan yrityksiin ensi vuoden aikana.
Liha-alan yritykset koosta riippumatta eivät Saarenheimon mukaan ymmärrä, mitä hyötyä niille Oivasta on ja miksi suomalaisten viranomaisten on pitänyt rakentaa uutta byrokratiaa. Yrityksille tiedossa on ennen kaikkea lisää kustannuksia.
”Meillä on jo toimiva ja luotettava järjestelmä: omavalvonta. Lisäksi eläinlääkärit tekevät yrityksissä useita tarkastuksia jopa päivittäin. Miksi tämä ei riitä?”
Esimerkkinä omavalvonnan onnistumisesta Saarenheimo mainitsee taannoisen hevosenlihakohun. Yritykset itse löysivät hevoslihaa tuotteista, joihin sitä ei tuoteselosteen mukaan ollut käytetty.
Oiva-järjestelmä ei ole ainoa asia, joka painaa lihayritysten hartioita. Ylimääräisiä, suomalaisten viranomaisten laatimia säädöksiä laaditaan Saarenheimon mielestä koko ajan lisää.
Saarenheimo ei ymmärrä, miksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ei voi ottaa neuvojan roolia.
”Onhan verottajakin viranomainen, mutta he neuvovat sekä yrityksiä että yksityisiä henkilöitä. Pk-yrityksillä ei ole mahdollisuutta palkata joka alan asiantuntijoita pysyäkseen perässä uudesta lainsäädännöstä.”
Liha-ala, kuten muukaan elintarviketuotanto, ei pääsääntöisesti ole suurten voittojen liiketoimintaa.
”Ruokaa tarvitaan aina, mutta kilpailu kaupan ja kuluttajien huomiosta on nyt todella tiukkaa.”
Saarenheimo muistuttaa, etteivät pk-yritykset kykene hintakilpailuun.
Perheyritysten on raivattava tilaa markkinoilta erikoistumalla ja erottautumalla. Joko pitää valmistaa uusia tuotteita tai edes kohentaa pakkauksia.
”Vaaditaan sitkeää yrittämistä ja pitää olla hieman nopeampi kuin muut. On kuluttajienkin etu, että lihavalmisteiden kirjo on laaja.”
Venäjän vuoden takainen EU-sianlihalle asettama tuontikielto sai jatkoa, kun Venäjä kesällä kielsi lähes kaiken muunkin elintarviketuonnin Euroopan unionista.
Kiellot ovat hankaloittaneet erityisesti suurten elintarviketalojen toimintaa, mutta vaikutuksia on ollut myös pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä.
Koska EU-markkinoilla kilpaileminen on erittäin vaikeaa, suuntana on ollut Venäjä, Saarenheimo kertoo.
Vientiponnistelut ovat hankaloituneet, vaikka Lihakeskusliiton jäsenyrityksistä vain noin kymmenkunta on myynyt jonkin verran tuotteita ulkomaille.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
