Sähköinen kiinteistökauppa odottaa mukaan pankkeja, kiinteistönvälittäjiä ja kuntia
Sähköinen kiinteistökauppa on lähtenyt käyntiin hitaasti.
”Kansalaiset ovat löytäneet palvelun yllättävänkin mukavasti. Ammattilaiset, joista volyymin oletetaan tulevat, ovat odottavalla kannalla”, kertoo hankepäällikkö Jorma Turunen Maanmittauslaitoksesta.
Viikossa on tehty kymmenkunta kauppaa siitä lähtien, kun sähköinen asiointi kiinteistökaupoissa tuli mahdolliseksi marraskuun alussa.
Alunperin tavoitteena oli, että kauppoja tehtäisiin Kiinteistökaupan verkkopalvelussa ensimmäisen vuoden aikana 10 000 ja muita hakemuksia kaksin verroin.
Tämä edellyttää pankkien ja kiinteistönvälittäjien heräämistä. Myöskään kunnat eivät ole innostuneet.
”Palvelu maksaa kunnille saman verran kuin tavallisille toimijoille. Isommilla kaupungeilla on kaupanvahvistajat omasta takaa, joten heille tulisi vain ylimääräisiä kustannuksia, jos he käyttäisivät tätä järjestelmää”, sanoo Turunen.
Hänen mukaansa tulee miettiä, pitäisikö julkisella sektorilla olla toisenlaiset käyttöehdot.
Turusen mukaan tieto sähköisestä kiinteistökaupasta ei ole kulkenut hyvin, pankkien sisälläkään.
Sähköisen kaupan eräänä etuna on pidetty rahan säästämistä. Kaupanvahvistajaa ei enää tarvita. Pankkien vakuuksien hallinta helpottuu pitkällä tähtäimellä sähköisten panttikirjojen myötä. ”Jos pankit pääsisivät holvien paperiarkistoista eroon, se olisi iso hyöty”, Turunen sanoo.
Kiinnitykset ovat helpoiten siirrettävissä sähköiseen muotoon. Jos muut lainapaperit ovat edelleen paperisina, sähköisten panttikirjojen hyöty jää pieneksi.
Lakia säädettäessä ajatuksena on ollut myös, että yksityiset kansalaiset pystyisivät tekemään enemmän kiinteistökauppoja itse, ilman kiinteistönvälittäjää.
Turusen mukaan palvelua pidetäänkin helppokäyttöisenä. Kiinteistökauppa taas on hankalaa. ”Tavalliset kansalaiset ovat varovaisia ryhtymään siihen, käytetäänpä prosessissa sitten papereita tai sähköistä palvelua.”
Verkkopalvelussa näkyvät rekisteriongelmat. Jos kiinteistön on ostanut ennen 1980-lukua, omistus ei välttämättä näy. Myös yhteisomistajuuden näkymisessä on ongelmia.
Suomen kiinteistönvälittäjäliiton toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas sanoo, että välittäjien kannattaisi ottaa palvelun hyödyt haltuun. Kiinnostus on ollut varovaista.
Sitovan esisopimuksen tekeminen palvelussa sopii vaiheittaiseen kauppaan. Lopullinen kauppa voidaan tehdä perinteisellä tavalla kirjallisesti. Myös monien osapuolten valtuutukset ja suostumukset voidaan hoitaa järjestelmän kautta.
Palvelussa niin sanottu käteiskauppa ei ole mahdollinen, sillä kiinteistön omistus ja raha eivät liiku samanaikaisesti. Tämä on huomioitava sopimassa maksuaikataulusta ja vakuuksista.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
