Elinkeinot jäämässä etuuskiistelyn alle
Pääministeri Alexander Stubbin (kok) hallitus istui ensimmäistä budjettiriihtään toista päivää vielä torstaina illansuussa. Riihi venyi, ja sen jälkeen budjettiin jäänee vielä paljon soviteltavaa.
Riihen tunnelmaa viilensivät talousennusteet, jotka povaavat Suomelle entistä synkempiä kasvu- ja työttömyyslukuja. Lämpöä saatiin poliittisista jännitteistä.
Valtion talouden lisäksi suuri huomio kiinnittyi päähallituspuolueiden kokoomuksen ja SDP:n uusiin puheenjohtajiin – Stubbiin ja Antti Rinteeseen. Suuri yleisö seuraa, kuinka puheenjohtajavaihdokset hallituksen päätöksissä näkyvät.
SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Rinne ehti ministeriönsä pohjapapereissa sormeilla budjetin perusteita hallituskumppaneilta kysymättä. Rinteen muutokset koskivat takuueläkkeitä ja eläkeläisten verotusta.
Lisälämpöä tuli myös lapsilisien leikkausten korvaamisesta osalle lapsiperheitä. Rinne lupasi jo päätettyyn leikkaukseen helpotuksia pienituloisille lapsiperheille. Kokoomus halusi laajentaa helpotukset myös keskituloisille.
Vääntö kympin tai parin leikkauksista tai korotuksista sekä niiden perumisesta on poliittista peliä – profiilin nostoa, kun puolueet valmistautuvat tuleviin eduskuntavaaleihin. Luultavasti vaalit ovat vasta ensi keväänä, mutta kukapa sen varmaksi tietää.
Budjetin valmistelussa suuret kysymykset liittyvät kuitenkin talouden tasapainottamiseen, työllisyyteen ja suomalaisen tuotannon kilpailukykyyn.
Miljardikysymys on myös kuntien tehtävien karsinta. Paitsi säästöistä, kyse on kuntalaisten palveluiden heikentämisestä.
Budjettia laaditaan haastavissa oloissa. Paljon olisi silti tehtävissä, jos hallitus niin haluaisi.
Vaalikauden ajan hallitus on ollut hidas ja suhteellisen haluton kotimaisen energian tuotannon ja käytön edistämiseen. Päätökset eivät olisi kalliita, mutta toisivat kansantaloudelle roppakaupalla hyvää työpaikkoina, parempana kauppataseena ja energiaomavaraisuutena.
Budjettiriihi olisi ollut sopiva hetki energiapolitiikan uudistuksiin, mutta hallituksen sisäiset kiistat sen estävät. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Heikki Autto oli torstaina jo valmis heittämään energiapäätöksiä jarruttavat vihreät ulos hallituksesta (MT:n verkkolehti).
Hallitukselta on jäänyt huomaamatta, että lähes kolmasosa Suomen nettoviennistä syntyy metsäteollisuudesta. Kun ei huomata, annetaan sekä metsäalalle että muille Suomen kuljetuksille elintärkeän tieverkon rapautua. Liikennerahat hallitus osoittaa suur-Helsingin ja Tampereen kaupunkialueille.
Maa- ja elintarviketaloudessa kyse on samoista perusasioista kuin puunjalostuksessa tai energiantuotannossa. Maatalouden ahdinkoon hallitus näyttää heräävän vasta Ukrainan kriisin seurauksena.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) esitti MTK:n kannan mukaisesti, että hallitus luopuisi maatalouden kansalliseen tukeen aikomastaan leikkauksesta. Tämä 55 miljoonan summa helpottaisi alaa Venäjän vientisulun aiheuttamissa vahingoissa, mutta hallituksen kantaa ministerinsä esitykseen ei ollut vielä torstai-iltana tiedossa.
Kansantalouden kannalta tärkeimmät elinkeinot ja toimialat sekä yritystalouden yleiset edellytykset uhkaavat hallituksen päätöksenteossa jäädä merkitykseltään mitättömän etuuskiistelyn jalkoihin. Se on kestämätöntä, sillä ilman yrityksiä ja yrittäjyyttä ei ole pian etuuksia, mistä kiistellä.
Vaalivuosi tai ”toteuttajahallitus” eivät kelpaa perusteeksi päättämättömyydelle. Talouden pyörät on saatava pyörimään. Virastojen lämmittäminen kivihiilellä ei kansakuntaa elätä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
