Kissojen eloa suomalaisittain

Kissat ovat elelleet suomalaismaisemissa noin tuhannen vuoden ajan. Ensimmäisten arvioidaan tassutelleen tänne samoihin aikoihin kuin viljanviljelyäkin aloiteltiin, noin vuosina 800–1 000 jKr.

Minna Keinänen ja Harri Nyman avaavat Kissojen Suomi -kirjassaan kiehtovasti näiden hiirenpyytäjien karumpia varhaisvaiheita ja lemmikkimäistä nykyeloa.

Kissan suomalaishistorian aamuhämäristä ei ole käynyt selville, mistä ensimmäiset tänne Pohjan perukoille saapuivat. Kirjoittajat arvelevat niiden matkanneen viikinkien mukana idäntietä.

Ensimmäinen nimeltä mainittu suomalaiskissa on kansanrunon Kipinätär, Hiien kissa, ei mikään rauhallinen kotikatti, vaan raivoisa taistelija.

Entisajan maalaistaloissa kissa oli melko välttämätön hiirenpyydystystaitojensa ansiosta. Näitä pyytäjiä ei hemmoteltu, vaan edellytettiin ahkeraa työtä. Toimensa hoitamiseksi niiden kulkua helpotettiin kissanluukuilla, jollainen on jopa Kuitian kivilinnan rautaisessa pääportissa.

Toisenlaisille päiville pääsivät tupakissat, joita hemmoteltiin jopa kahvilla, jos ne siihen mieltyivät.

Kissat ovat tuhannessa vuodessa painaneet tassunjälkiään niin paikannimiin, taiteeseen kuin kirjallisuuteenkin.

Sosiaalisen mediankin suomalaiskatit ovat vallanneet. Äänekoskelaisella Vladimir Punikilla on jopa omat Facebook-sivut ja tykkääjiä eri puolilta maailmaa.

Keinäsen ja Nymanin kirja avaa kissanluukun monipuoliseen suomalaiseen kissahistoriaan ja kuuluu ehdottomasti kaikkien kissanystävien lukulistalle.

MAIKKI KULMALA

Minna Keinänen & Harri Nyman:

Kissojen Suomi.

Katit historian poluilla. 176 sivua.

Suomalaisen Kirjallisuuden seura.

Avaa artikkelin PDF