Poromäärä pysyy ennallaan, yhden osakkaan enimmäismääräksi 500

Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esittää tuoreimman tutkimustiedon perusteella paliskunnille hoito- ja käyttösuunnitelmia porolaidunten kestävyyden varmistamiseksi. Kuva: Jouni Porsanger

Tuoreimman tutkimustiedon perusteella työryhmä esittää paliskunnille hoito- ja käyttösuunnitelmia porolaidunten kestävyyden varmistamiseksi. Näiden suunnitelmien pohjana olisivat paliskuntien omat, viime ja tänä vuonna tekemät esitykset.

Jatkossa paliskunta voisi valita viidestä toimenpiteestä kaksi ja esittää niiden toteutustavat vuosille 2022-2030.

Toimenpiteistä ensimmäinen olisi vähintään seitsemän prosentin eloporomäärän lasku suhteessa suurimpaan eloporomäärään. Näin lisättäisiin talvilaidunten jäkälämäärää.

Toisena keinona talvilaitumien säästämiseen olisi aikainen teurastus. Kesäkuun alusta marraskuun puoliväliin ulottuvalla kaudella paliskunta sitoutuisi teurastamaan kaksi kolmasosaa poronhoitovuoden teurasporoista.

Kolmas mahdollisuus olisi jäkälälaidunten parantaminen laidunkiertoa kehittämällä tai aitaratkaisuin. Kesälaidunnusta taas voitaisiin kehittää ohjaamalla poroja mahdollisimman paljon pois asutuksen ja maanviljelyn alueilta sinne, missä laidunnuksesta on hyötyä luonnon monimuotoisuudelle.

Viides ja viimeinen keino olisi paliskuntien vapaaehtoinen yhdistyminen. Näin voisi muodostua laitumiltaan nykyistä monipuolisempia ja toimivampia paliskuntia.

Uutta on myös se, että jatkossa jokaisessa paliskunnassa osakaskohtainen suurin sallittu poroluku olisi 500. Tiukahkon muutoksen tavoitteena on lisätä päätoimisten ja sitoutuneiden poronomistajien määrää paliskunnissa.

Työryhmää vetänyt maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö myöntää esityksen olevan kompromissi, mutta huomauttaa, ettei sen mistään yksityiskohdista tarvinnut äänestää.

Sirviö rinnastaa esityksen EU:n maatalouspolitiikkaan sekä kalatalouteen sikäli, että molemmissa vallitsee tietty vyöhykkeistäminen. Nyt vyöhykkeet tuodaan myös porotalouteen.

Edelleen ongelmia vähentäisi hänen mielestään poronhoitolain arvioimislautakunnan uudistaminen. Sen tavoitteena on uudistaa porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia sekä korvaus- ja aitaamisriitojen ratkaisua. Tarkoituksena on vähentää poronomistajien sekä maan omistajien ja haltijoiden välistä vastakkainasettelua ja lisätä keskinäistä luottamusta osapuolten välillä.

Työryhmän jäsen, MTK Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä katsoo työryhmän esityksen lähtökohtana olevan poronhoidon muutos ammattimaisempaan suuntaan. Se taas tuottaisi jatkossa nykyistä vähemmän harmia.

”Pidän tärkeänä, että ehdotukset otetaan vakavasti maa- ja metsätalousministeriä myöten, jotta niitä myös noudatetaan, Tyhtilä sanoo.

Hän myös aprikoi, voisiko kyseeseen tulla tietynlainen varantokäytäntö, jolloin eloporoluku voisi ”elää” paliskunnittain kokonaisluvun sisällä.

Työryhmässä ovat olleet edustettuina ministeriön ja MTK:n lisäksi Lapin ELY-keskus, Paliskuntain yhdistys, Lapin AVI, Suomen luonnonsuojeluliitto, Saamelaiskäräjät, Luke sekä Metsähallitus.

Suurin sallittu poromäärä puhutti Poroparlamentissa – "Laitumien on oltava tulevaisuudessa paremmassa kunnossa"

Esitys poromääristä julki tänään – viljelijät ovat valitelleet tautiriskiä ja metsänomistajat talviruokintaa