Entinen viljelijä pettyi: 49 vuoden työura, eläke silti pienempi kuin takuu-eläke

Usko Peltoniemi saa 712 euroa eläkettä kuukaudessa, se on vähemmän kuin takuueläke. Kuva: Jaana Kankaanpää

Usko Peltoniemen vanha kotitalo 1800-luvun puolivälistä alkaa rapistua. Se on ollut pitkään tyhjillään. 

Eläkeläinen Usko Peltoniemi Alavudella saa takuueläkettä pienempää eläkettä. Se johtuu siitä että, hän aikaisti eläkkeensä alkamista kahdella vuodella.

Peltoniemi saa 712 euroa vanhuuseläkettä kuukaudessa. Takuueläkkeen suuruus on 766,85 euroa.

Takuueläkkeen ulkopuolelle jäännistään Peltoniemi on keskustellut monen kärkipoliitikon kanssa. Ex-pääministeri vakuutti takuueläkkeen kuuluvan kaikille.

Lakimies Eva Aalto Kelasta sanoo, että varhennusvähennys on pysyvä. Se on lainsäätäjän eli eduskunnan tahto.

”On henkilön oma valinta, että hän hakee eläkkeensä varhennettuna.”

Hallitus korotti takuueläkkeitä 20 euroa kuukaudessa tämän vuoden alusta. Tasokorotus tehtiin maksussa oleviin takuueläkkeisiin.

Peltoniemi ei tasokorotusta saanut vanhuuseläkkeen varhennuksen takia.

Aalto kehottaa eläkevarhentajia tiedustelemaan tasakorotusta Kelasta. Tulorajaa on muutettu.

”Hylkäyksen saaneilla saattaa olla oikeus takuueläkkeeseen.”

”Kela ei tilastoi sitä, kuinka moni ei saa takuueläkettä sen vuoksi, että on varhentanut eläkkeensä”, Aalto sanoo.

Peltoniemi varhensi vanhuus­eläkkeensä alkamaan 63 vuoden iässä. Nyt hän on 68-vuotias.

”Pienihän eläke on, mutta tiesin sen etukäteen”, hän myöntää.

Kansaneläkkeessä vanhuus­eläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Työeläkkeissä kuten myelissä ikä on 63 vuotta.

Pienissä eläkkeissä kansan- ja työeläke sovitetaan yhteen niin, että jokainen lisäeuro työeläkettä vähentää 50 senttiä kansaneläkkeestä.

Kansaneläkettä Peltoniemi saa nyt 500 euroa. Loppu kokonaiseläkkeestä eli runsaat 200 euroa on viljelijän työeläkettä, myelliä.

Varhennus vähentää kymmenesosan Peltoniemen kansaneläkkeestä. Jokaiselta aikaistuksen kuukaudelta lasketaan 0,4 prosentin vähennys.

Myel-työeläkettä ei Peltoniemelle ole kovin paljon laskettu alle 14 hehtaarin kivikkoisista pelloista ja 23 hehtaarin metsistä.

Peltoniemi muistaa maksaneensa myel-maksuja tuhat euroa vuosittain. Työtulojaan hän ei korottanut kertaakaan työ­uransa aikana.

Työuraa Peltoniemelle kertyi 49 vuotta. Hän aloitti kotitilan töissä heti koulun jälkeen 14-vuotiaana.

Viljelyn ja eläkkeen maksamisen hän lopetti vuonna 1999. Karja lähti yli kymmenen vuotta sitä ennen vanhempien sairastuttua.

Luopumistuki livahti Peltoniemeltä samana vuonna, kun peltojen vuokraus lakkasi. Vaihtoehto palautettiin muutaman vuoden päästä. Peltoja ei silloin enää viljelty.

”Menetin 54 000 euroa eläke­tuloja”, hän laskee.

Peltoniemi on hakannut metsistään lisätuloja mutta epäilee jo puuvarojen riittävyyttä. Talousmies tallettaa ja ostaa osakesijoituksista lisäturvaa.

Vanhalla 80-luvun Escortilla Peltoniemi ajaa osakekaupoille pankkitiskille Töysän Tuurissa.

Pörssiosakkeista mies innostui 1980-luvulla.

Suuren laman aikaan 90-luvulla Peltoniemi perusti tilit neljään pankkiin. Hän siirsi rahansa sinne, mikä maksoi parasta korkoa.

”Halusin olla riippumaton, velkaa minulla ei ole ollut koskaan.”

Peltojaan Peltoniemi ei ole myynyt. Kysyjiäkään ei syrjäisille maille ole. Hän on nuorin Vannesluoman kylän eläkeläisistä.