Veronkorotukset pelastivat kunnat
Kunnat ovat joutuneet ottamaan lainaa perusinvestointeihin, kuten homekoulujen korjauksiin. Pudasjärvi työllistää sen sijaan rakentamalla uutta hirsikoulua. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoKuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos säilyi viime vuonna lähes vuoden 2013 lukemissa, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja.
Tulos oli 1,86 miljardia euroa, josta 1,4 miljardia euroa johtui EU-direktiivin edellyttämästä yhtiöittämisestä. Se muuttaa kirjanpitoa muttei paranna kuntien rahoitusasemaa.
Yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua kaksi prosenttia edellisvuodesta.
Vuosikate oli nyt negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna miinusmerkkisen katteen kuntia oli 28. Viittä pientä kuntaa odottanee kriisikuntamenettely.
Kuntien verotulot kasvoivat heikosti ja menot lisääntyivät, koska yleinen talouskehitys oli heikkoa ja työttömyys kasvoi.
Verotulot kasvoivat vain 1,3 prosenttia, 390 miljoonaa, vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodeksi 2014. Keskimääräinen kuntaveroprosentti oli viime vuonna 19,74 ja vaihteluväli 16,50–22,50.
Taloutta kiristivät kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien leikkaukset 360 miljoonalla eurolla eli 1,3 prosentilla. Niitä korvattiin veronkorotuksilla.
Kuntien taloutta kannatteli tarmokas sopeutus. Esimerkiksi henkilöstöstä sopeutettiin 400 miljoonaa euroa.
”Kunnat ovat todella sopeuttaneet menojaan ja pyrkineet siihen, että talous olisi tasapainossa. Ilman valtionosuusleikkauksia se olisi tasapainossa, eikä veronkorotuksia olisi tarvittu”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoi keskiviikkona esitellessään kuntien tilinpäätöstietoja.
Kuntien lainakanta oli kasvoi 2 542 eurosta keskimäärin 2 733 euroon asukasta kohti. Kokonaismäärä vaihteli kuntakohtaisesti noin nollasta 7 000 euroon, mutta kuntakoolla ei ollut pottiin sanottavaa merkitystä.
Velkaantumista selittävät investoinnit, sillä raha ei riittänyt valtionosuuksien leikkausten ja heikon verotulokehityksen vuoksi. Syömävelkaa ei juurikaan otettu.
Velkaantuminen jatkuu, sillä kunnissa on kouluihin, teihin ja muihin perustarpeisiin ja korjausvelkaan liittyviä investointitarpeita.
”Kunnat eivät rakenna golf-kenttiä”, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoi.
Kuntaliiton mielestä uusi sääntö kuntatalouden sopeuttamiseksi neljässä vuodessa on liian tiukka, koska talous muuttuu hitaasti. Kunnat myös ylläpitävät työllisyyttä pitkän aikavälin investoinneillaan, liitto huomauttaa.
”Jos talouskasvua ei tule, ollaan ongelmissa”, Kietäväinen varoitti.
Yksi peikko on sote-uudistus, joka pitäisi Kietäväisen mielestä palauttaa rahoituksen osalta uudelleen valmisteluun tai jättää seuraavalle hallitukselle.
Kunnille lankeava 400 euron helpotus tai lisälasku asukasta kohden ei käy, vaan se on vedettävä lähelle nollaa.
Kietäväisen mukaan perustuslakivaliokunnan ensi keskiviikkona antama lausunto ratkaisee paljon, sillä siinä linjataan tehtävien ja rahoituksen periaate yksittäisten kuntien kohdalla.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
