Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Ajokorttiuudistus kiihdyttää loppusuoralle – kiinalaiset ja irakilaiset saivat jo ajoluvan Suomessa

    Auton rattiin pääsee heinäkuun alusta 16-vuotiaana, lisäjarrupoljin tarvitaan ja tutkinto tiukkenee, lausunee eduskunnan liikennevaliokunta torstaina.
    Ajokortin saa jatkossa yksilöllisemmällä opiskelulla kuin tähän saakka.
    Ajokortin saa jatkossa yksilöllisemmällä opiskelulla kuin tähän saakka. Kuva: Kari Salonen

    Hallituksen ajama ajokorttiuudistus kiihdyttää eduskunnassa loppusuoralle. Liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksynee mietintönsä huomenna torstaina 5.4., ja uusi laki on tulossa voimaan heinäkuun alussa.

    Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja keventää sääntelyä ja antaa vaihtoehtoisia tapoja opettaa ja oppia. Ajotaito ja ajokortin suorittaminen edellyttäisivät jatkossakin opetusta, mutta sitä voisi hankkia nykyistä paremmin omien tarpeiden mukaan.

    Ajokortin suorittamisen kolmivaiheisuus poistuu, mutta teoria- ja ajokokeiden vaativuutta lisätään. Esimerkiksi B-luokassa ajokokeen kestoa pidennettäisiin.

    Myöskään opetuksen sisältöä ei enää määritellä tarkasti. Pakollisia kokonaisuuksia olisivat kuitenkin liikenteen perusteita koskeva neljän tunnin koulutus, B-korttia suorittavalle kahdeksan tunnin riskientunnistuskoulutus sekä ajo-opetuksen vähimmäistunnit: moottoripyörälle viisi ja B-korille 10 tuntia. Mopokortti edellyttäisi ajokoetta, mutta ei ajo-opetusta, jota on nykyisin vähintään kolme tuntia.

    MT:n tietojen mukaan eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta tulee kuitenkin tiukentamaan turvallisuusopetuksen vaatimuksia hallituksen lokakuisesta esityksestä muun muassa pimeän ja liukkaan kelin ajo-olojen osalta.

    Opetuksen voi hankkia jatkossakin autokoulusta tai opetusluvalla opettavalta vanhemmalta tai tutulta, sillä opetuslupatutkinnon saanut voi opettaa myös perheen ulkopuolisia jäseniä. Opetusautoon vaaditan lisäjarrupoljin, mutta ei lisäkytkintä, eikä jarrupolkimen asentamista tarvitse katsastaa. Opettajalta ei edellytetä enää tutkintoa, vaan viiden vuoden ajokortillisuus. Ajoharjoittelun voi aloittaa 16-vuotiaana, mutta B-kortin saisi vasta 18-vuotiaana. Ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa ajokortin voisi saada jo 17-vuotiaana, samoin poikkeusluvalla tilanteissa, joissa perusteluna ovat nuorten ja näiden perheiden välttämättömät kulkemistarpeet.

    Jos uusi kuljettaja törttöilee, ajokortti voidaan ottaa pois ja henkilö määrätä sen palauttamiseksi lisäkoulutukseen.

    Traktoreiden osalta luovuttaisiin LT-ajokorttiluokasta, ja T-kortti oikeuttaisi kuljettamaan traktoreita, joiden nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, eräitä ajoneuvoluokkaan T3 kuuluvia traktoreita lukuun ottamatta. T3-luokan traktorit, kuten traktorimönkijät, joiden enimmäisnopeus on 40–60 kilometriä tunnissa, sisällytettäisiin AM-ajokorttiluokkaan mopoautojen rinnalle (AM121). Traktoreita saisi kuljettaa myös auton B-luokan ajokortilla.

    Henkilöauton B-ajokortin hinnan on arvioitu laskevan lakimuutoksen myötä noin puoleen. Ministeriön mukaan hinta riippuu jatkossa siitä, paljonko opetusta tarvitaan ja mistä se haetaan.

    Heinäkuussa voimaan tulevan ajokorttilain muutokset koskevat siis muita kuin kuorma- ja linja-autokortteja.

    Jo helmikuun alussa tuli voimaan yksi ajokorttilain osa, joka sallii muun muassa kiinalaisilla ajokorteilla ajamisen Suomessa muun muassa henkilöautolla, mönkijällä tai moottorikelkalla. Myös Irak solmi samaan aikaan sopimuksen, jonka nojalla Irakissa myönnetty kortti kelpaa myös meillä. Tähän saakkakin Suomi on hyväksynyt muun muassa EU- ja ETA-valtioiden ajokortit.

    Suomi edellyttää kuitenkin, että myöntäjämaan säännöistä riippumatta kuljettaja on vähintään 18-vuotias ja ajokortin lisänä tulee olla luotettava käännös ajokortista esimerkiksi suomeksi tai englanniksi. EU-maistakin Iso-Britannia, Irlanti ja Unkari myöntävät ajokortin 17-vuotiaille.