Globalisaatio suosii kaupunkejamutta maaseutukin voi pärjätä
Globalisaatio on Suomessa suosinut työpaikkojen ja väestön keskittymistä yliopistokaupunkeihin, joissa keskittyminen lisää innovaatioita ja teknologian osaamista.
Häviäjänä ovat pienemmät kaupungit, joista on lähtenyt valmistavaa teollisuutta, esimerkiksi metsä- ja metalliteollisuutta, ekonomisti Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT:stä toteaa.
Tutkimuksessaan globalisaation vaikutuksista Suomeen hän on havainnut sekä pienten kaupunkien että maaseudun hävinneen työpaikkoja. Maaseudun paikat ovat kadonneet pääasiassa maataloudesta, koska elintarvikekilpailu on maailmalla kovaa.
Huovari arvioi tulevaisuudessa pääasiallisen kasvun jatkuvan edelleen isoissa kaupungeissa. Viime vuosina merkkejä on kuitenkin siitä, että maaseutukin voi kasvaa jatkossa.
”Maaseudulle hakeutuu esimerkiksi kotimarkkinateollisuutta, joka haluaa välttää liian suuriksi paisuvia kustannuksia, esimerkiksi työvoima- ja vuokrakuluja.”
Kotimarkkinateollisuutta on muun muassa elintarvike-, rakennusaine- ja painoteollisuus.
Huovari arvelee myös etätyön maaseudulta kasvavan vasta nyt kun virtuaaliset yhteydet todenteolla paranevat.
Toistaiseksi tekniikka on parantanut lähinnä niiden yhteyksiä jotka muutenkin ovat kasvokkain.
Huovari on jakanut maaseutualueet neljään osaan. Niistä Etelä-Suomessa työpaikkoja on kadonnut vähiten vuoden 1994 jälkeen.
Se johtuu lähinnä siitä, että maatalouden osuus ollut pienin ja väestö pysynyt alueella, kun väki voi käydä töissä läheisessä kaupungissa.
Pohjoisen, idän ja lännen maaseutualueet ovat pystyneet etelää paremmin houkuttelemaan kotimarkkinateollisuutta ja siirrettäviä palveluita, vaikka sieltä työpaikkoja on kadonnut enemmän, Janne Huovari kertoo.
”Kansainvälisessä työnjaossa Suomen täytyy keskittyä joka tapauksessa entistä enemmän innovaatioihin ja tekniseen kehitykseen ja oltava sen eturintamassa, jos Suomessa aiotaan maailmantaloudessa ylipäätään pärjätä”, Huovari sanoo.
Korkeasti koulutettujen työllisyys on lisääntynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen noin 130 000 hengellä, josta yliopistokaupunkien osuus on ollut yli 100 000 työpaikkaa.
Helsingin, Oulun, Tampereen, Jyväskylän ja Turun seudun työpaikkojen määrä on kasvanut laman pohjalta 30–50 prosenttia.
Harvaan asutulla maaseudulla ja maaseutukeskuksissa työpaikkojen määrä on edelleen syvimmän laman tasolla.
Teollisuuden työpaikkoja oli vuonna 2009 noin 32 000 vähemmän kuin vuonna 1995.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
