Maaseutu esittäytyy Farmari-näyttelyssä

Farmari-maatalousnäyttelyn portit avautuvat tänään Seinäjoella. Lauantaihin saakka jatkuva näyttely on yksi Suomen kesän suurimmista tapahtumista.

Kuten yrittäjä- ja ruokamaakunnalle sopii, nyt avautuva näyttely on järjestäjien mukaan kaikkien aikojen suurin Farmari.

Keskellä kaupunkia sijaitsevalle noin 17 hehtaarin näyttelyalueelle on tulossa näytteilleasettajia yli 600 ja Seinäjoelle odotetaan noin 100 000:ta näyttelyvierasta.

Seinäjoki sopii hyvin maatalousnäyttelyjen isännäksi, koska Etelä-Pohjanmaasta ja sen keskuksesta halutaan tehdä kansallisesti ja kansainvälisestikin tunnettu Ruokaprovinssi.

Pro Agria Etelä-Pohjanmaalla on paljon kokemusta maatalousnäyttelyjen järjestämisestä. Edellisen kerran Farmari-näyttely oli Seinäjoella vuonna 2006. Pitkästä historiasta kertoo, että tänään alkava näyttely on Pro Agria Etelä-Pohjanmaan ja pohjalaisten maatalousnäyttelyjen 150-vuotisjuhlanäyttely.

Maatalousnäyttelyjen suosio on kestänyt vuodesta toiseen. Aluksi ne olivat puhtaasti niin sanottuja ammattilaisnäyttelyjä, mutta ne ovat muuttuneet koko maaseudun näyteikkunaksi, joissa on näkemistä ja kokemista sekä maatalouden ammattilaisille että myös kaikille muille.

Näyttelyt ovat korvaamattomia maaseudun pr-tilaisuuksia, koska ne ovat monelle kaupunkilaiselle ainoa konkreettinen tilaisuus kohdata nykyaikainen maatalous. Pitkästä historiasta huolimatta maatalousnäyttelyt eivät ole jäänne menneisyydestä, vaan ne ovat aina ajassa mukana. Monelle näyttelyvieraalle saattaakin olla yllätys, kuinka paljon maatalous on vuosien varrella muuttunut, ja mitä kaikkea maaseudulla tehdään.

Yhä useammin toistuvat maailmanlaajuiset ruokakriisit ja energiakeskustelut ovat vahvistaneet entisestään omavaraisuuden merkitystä. Mielipiteiden muutos näkyy selkeästi myös suhtautumisessa suomalaiseen maaseutuun ja maatalouteen.

Maaseudulla on paljon ystäviä. Suomalainen ruoka, puu, uusiutuva energia ja puhdas luonto ovat usean selvityksen mukaan Suomen tulevaisuuden avainaloja.

On hyvä, että maaseudun merkitys on tiedostettu, mutta pelkkä sympatia ja ymmärtäminen eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös konkreettisia päätöksiä ja tekoja, jotta suomalainen maaseutu pysyisi elinvoimaisena. Ilman elinvoimaista ja kehittyvää maaseutua ei ole mahdollista huolehtia ruokaturvasta eikä tuottaa uusiutuvaa energiaa.

Maatalousnäyttelyissä meillä kaikilla on hyvä tilaisuus tutustua siihen, mistä kotimainen ruoka ja energia ovat kotoisin, ja miten niitä tuotetaan. Samalla voi tavata myös niitä ihmisiä, jotka tekevät tätä tärkeää työtä. Näyttelypäivinä on mahdollisuus myös vierailla 15 erilaisella pohjalaisilla maatilalla.

Vaikka suurten tapahtumien järjestäminen edellyttää ammattitaitoa ja pitkäjänteistä suunnittelua, eivät ne onnistu ilman mittavaa talkootyötä. Seinäjoen näyttelyn järjestämiseen osallistuu 160 eri yhdistystä ja talkoovuoroja on noin 2 000.

Suomessa maatalousnäyttelyjä on järjestetty 1800-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka maataloudesta suoraan toimeentulonsa saavien määrä on jatkuvasti vähentynyt, ei näyttelyjen merkitys ole vuosikymmenten saatossa suinkaan vähentynyt. Näyttelyjen sisältö ja lukumäärä ovat muuttuneet, mutta perusasia on säilynyt: suomalainen ruoka.

Suomalainen maaseutu ja maatalous ovat todella näyttelynsä ansainneet ja ne ovat tutustumisen arvoisia.

Avaa artikkelin PDF