Suomalaisissa kasvihuoneissa huipputehot: kurkku- ja tomaattisadot suurempia kuin Espanjassa

Voimakas-hankkeessa ratkotaan puutarha-alan rakennemuutosta ja kehitetään kannattavuutta. Hanke pureutuu esimerkiksi markkinoinmtitapoihin ja energiaratkaisuihin. Kuva: Markku Vuorikari

Tutkijoiden ja yritysten yhteisessä Voimakas-hankkeessa ratkotaan puutarha-alan rakennemuutosta ja kehitetään kannattavuutta.

Luonnonvarakeskuksen (Lu­ke) erikoistutkija Kari Jokisen mukaan suomalaisissa kasvihuoneissa on teknologia hallussa. Kurkku- ja tomaattisadot ovat suurempia kuin Espanjassa, yrttituotanto on kasvussa ja suomalaisissa kasvihuoneissa tuotettiin vuonna 2014 salaattia ympärivuotisella valoviljelyllä 85 miljoonaa ruukkua.

Osaamista on, joten mistä kannattavuus kiikastaa?

"Tuonnin paine on vahva. Meidän on jatkossakin oltava resurssitehokkaita. Kasvihuoneissa on tulevaisuudessa pärjättävä, vaikka energian hinnat kohoavat. Tämä edellyttää suuria investointeja led-valoihin ja lämpöenergian talteenottoon", Jokinen valottaa.

Hänen mukaansa tuotannon lisäys ei kuitenkaan aina tarkoita kalliita ratkaisuja.

Pienilläkin muutoksilla, kuten marjojen tunneliviljelyllä, viljelijä voi sopeutua muutoksiin.

Markkinointitapojen muutos on Jokisen mukaan tärkeä osa tulevaisuuden puutarhuriutta.

"Kaupan merkitys voi pienentyä, suoramyynti on yksi tapa uudistaa perinteistä alaa. Asiakkaat jopa vaativat lähituotantoa, joten vihannesten ja koristekasvien ympärivuotinen kerrosviljely kaupungeissa todennäköisesti lisääntyy."

"Puutarhayrityksen kannattaa miettiä, haluaisiko kuluttaja muutakin kuin kurkkua", naurahtaa Turun kauppakorkeakoulun CCR-yksikön tutkimusjohtaja Aki Koponen.

Koposen mukaan esimerkiksi eläviä viherseiniä tuottavan NaturVention-yrityksen tarve tuottaa kasvit ulkomailta kertoo siitä, että ala kaipaa toiminnan kehittämistä.

Puutarhayrittäjät pitäytyvät liiaksi totutuissa toimintamalleissa, eivätkä ole valmiita ottamaan lisää riskejä. Uuteen siirtyminen on vaikeaa, vaikka tulevaisuus vanhoilla urilla näyttäisikin huonolta.

"Jos hinnat laskevat vuosittain halpuuttamisen seurauksena, miksi yrittäjä ei hakisi tuottoa uusilta markkinoilta, jossa tuotto voisi vaihtelusta huolimatta olla nykyistä parempi? Ehkä siksi, että vertailu tulevaisuuden kasvavien markkinoiden ja oman historiatiedon välillä on vaikeaa", Koponen pohtii.