Karhun pyyntilupakiintiö alle pentutuotoksen
Keski-Suomen länsiosissa on nyt maan tihein karhukanta. Karstulassa riistakamera kuvasi kaksi karhua. TERO LAHTISEN RIISTAKAMERA Kuva: Viestilehtien arkistoMaa- ja metsätalousministeriö sallii tulevana metsästysvuonna enintään 136 karhun metsästyksen. Se tietää kannan kasvua, sillä tämän vuoden pentutuotoksi arvioidaan noin 300. Tavoitteena on ollut pysäyttää karhukannan kasvu.
Viime vuoden metsästyksellä siihen ministeriön mukaan päästiin. Karhukanta on nyt viidenneksen pienempi kuin viime vuonna ja vuoden 2009 tasolla.
Poronhoitoalueen pyyntikiintiö on nyt 40, josta itäisellä alueella on 30 ja läntisellä kymmenen.
Viime vuonna poronhoitoalueella olisi saanut tappaa 60 karhua, saalis oli 33.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mielestä poronhoitoalueen kestävä verotusmäärä on 34 karhua.
Niin sanotun vakiintuneen karhukannan alueella Itä-Suomessa pyyntikiintiö pudotettiin alle puoleen. Suurin sallittu saalismäärä on nyt 60. Viime vuonna vakiintuneen kannan alueella saalistettiin 145 karhua.
Levittäytymisvyöhykkeen suurinta sallittua saalismäärää korotettiin alustavasta esityksestä kolmella 18. Se on alle riistantutkijoiden arvioiman kestävän verotusmäärän 45.
Viime vuonna levittäytymisvyöhykkeen kiintiö ja saalis oli 15. Levittäytymisvyöhykettä ovat Keski-Suomi, Kymenlaakso, Etelä-Savo sekä osittain Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala.
Länteen vain kolme lupaa
Kehittyvän karhukannan alueella eli Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pirkanmaalla sallitaan enintään kolmen karhun pyynti.
Rktl:n mielestä kannan vaarantumatta voitaisiin alueella metsästää 20 karhua. Muualla Länsi- ja Lounais-Suomessa karhun kannanhoidollisia lupia ei ole.
Viime vuonna karhuista kirjattiin yli 10 000 havaintoa. Määrä on tuhat enemmän kuin vuonna 2010. Pentuehavaintojen määrä väheni. Vuonna 2010 tehtiin tuhat pentuehavaintoa, viime vuonna 705.
Rktl arvioi, että tänä vuonna Suomen karhuilla on 295 pentua.
Viime vuonna karhujen tappamia poroja löydettiin 594. Korvauksiin valtio käytti 860 000 euroa. Mehiläisvahinkoja oli 55, niistä korvattiin 157 000 euroa. 13 lammasvahingosta korvaussumma oli satatuhatta euroa.
Peltokasveille ja korjatulle sadolle syntyneistä 112 karhuvahingosta valtio korvasi 77 000 euroa, muista kotieläin- ja irtaimistovahingoista 13 000 euroa.
Asetusluonnokseen annettiin 13 lausuntoa. MTK:n mielestä olisi pitänyt sallia vähintään rktl:n esittämä kestävä verotusmäärä, 160 karhua. Samaa mieltä oli Suomen metsästäjäliitto.
Suomen riistakeskus tyytyy vakiintuneen kannan alueen kiintiöön. Muualla olisi pitänyt sallia suuremmat määrät.
Lapin liitto esitti poronhoitoalueen kiintiöksi 60 karhua, Paliskuntain yhdistys 50.
Suomen metsästäjäliiton Kymen piirin mielestä vakiintuneen kannan alueen kiintiö olisi pitänyt olla vähintään 80, levittäytymisvyöhykkeen vähintään 45 karhua.
Ympäristöministeriö ja Suomen luonnonsuojeluliitto pitävät kiintiötä oikeankokoisena. WWF kannattaa poronhoitoalueen eteläpuolista kiintiötä, mutta esitti poronhoitoalueelle 34 pyyntilupaa.
Erikseen on säädetty 15 karhun tappokiintiö merkittäviä vahinkoja tekevien tai turvallisuutta uhkaavien yksilöiden poistamiseen. Ongelmayksilöitä varten lupa voidaan myöntää kahdeksi viikoksi kerrallaan.
Pyynnissä saa käyttää myös metsästyslakia väljempiä keinoja, mutta saalis menee valtiolle.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
