päivän punkti Tietoa ja tuskaa
Näissä eurovaaleissa on ollut tarjolla uutisia, analyysejä, taustajuttuja, tutkimuksia, vaalikeskusteluja, kommentointeja, mielipidemittauksia, vaalikoneita ja sosiaalista mediaa enemmän kuin milloinkaan ennen missään vaaleissa.
Ehdokkaat ovat kiertäneet kauppahalleja ja toreja, tv on tehnyt jokaisesta ehdokkaasta vaalivideon, ehdokkaat ovat olleet esillä omilla kotisivuillaan, Facebookissa ja Twitterissä, sanomalehdet ovat pursunneet puolueiden mainoksia. Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus.
Mitä tällä kaikella on saatu aikaan?
Ennätyksen alhainen äänestysprosentti. Näyttää siltä, että tieto todella lisää tuskaa.
Kun MT:n gallupissa kysyttiin kansalta, missä paikassa äänestäjä haluaa suosikkipoliitikkonsa istuvan, vastaus oli selvä. Useimmat sanovat, että tärkein paikka on eduskunta.
Vastaus kertoo siitä, että kansalaiset tietävät eduskunnan merkityksen. Eduskuntavaaleissa päätetään maan suunnasta. Eduskunta valitsee hallituksen. Se on siis tärkeä.
Huono osanotto eurovaaleissa kertoo taas jostain muusta. Vaikka useimmat ovat sitä mieltä, että eurovaalit ovat tärkeät, niissä ei silti välttämättä äänestetä. Yli puolet kansasta viittaa eurovaaleille kintaalla.
Eurooppa-asiat ovat kaukana. Monen mielestä EU:sta tulee pelkästään ongelmia. Monet ehdokkaatkin rakentavat kampanjansa joko kuvitteellisten tai todellisten esimerkkien varaan. Yksikin ehdokas vastusti vielä näissä vaaleissa kurkkudirektiiviä, vaikka tämä direktiivi on kumottu ajat sitten.
Suurin syy passiivisuuteen lienee kuitenkin se, että Eurooppa-asioita on vaikea hahmottaa. Kuka oikeasti päättää EU:ssa? Siihen eivät aina viisaatkaan osaa vastata.
Europarlamentin listalla ovat tällä hetkellä muun muassa muovipussien kieltäminen? Onko se riittävä syy lähteä äänestämään? Ei ole.
Eurovaaleista puuttuu suuri rajalinja, jännitys. Ehkä on hyvä niin. Asiat voisivat olla paljon huonommin, jos vaaleissa olisi vain yksi suuri taistelukysymys. Sellaisesta on Euroopassa aivan riittävästi esimerkkejä.
Matala äänestysprosentti on demokratian kauneusvirhe, se on selvä. Toisaalta myös äänestämättä jättäminen on kannanotto.
Kun jättää äänestämättä, hyväksyy sen, että muut päättävät. Sekin on demokratiaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
