Liittovaltiokehitys pysäytettävä
Euroalueen velkakriisiä on yritetty ratkaista tukipaketein, mutta huonoin tuloksin. Kriisimaiden velat eivät ole juurikaan pienentyneet, tuhannet yritykset ovat tehneet konkurssin, työttömyys kasvanut, kansa kurjistunut ja leipäjonot pidentyneet.
Kriisi ei ratkea ja euro ei pelastu ennen kuin euroalueesta muodostetaan liittovaltio. Sen vaihtoehtona on euroalueen hajoaminen. Liittovaltion kannalla ovat markkinat ja euroeliitti.
Suomen poliittisen eliitin mielipide liittovaltiokehityksestä ei ole täysin selvä. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi viime keväänä EU-parlamentissa, että hän kaipaa ”kaikille reilua syvempää integraatiota”. Sen voi tulkita liittovaltiomyönteiseksi.
EU:n parlamentti näytti vihreää valoa jäsenvaltioiden yhteisestä vastuusta toistensa veloista. Sijoittajat hyötyisivät liittovaltiosta, sillä saatavat varmistuisivat. Komission esittämä ja parlamentin hyväksymä ajatus on, että eurovaltiot siirtyvät asteittain yhteisvastuulliseen valtionvelkaan. Yhteiseen piikkiin on tarkoitus siirtää yli 60 prosenttia kunkin maan bruttokansantuotteen ylittävät velat.
Suomi kuuluu väkiluvustaan huolimatta unionin varakkaimpaan ja pärjäävimpään osaan. Kun liittovaltion sisällä alettaisiin tasata sen osavaltioiden välisiä tuloeroja varallisuutta siirtämällä, Suomi olisi entistä suurempana nettomaksajana.
Liittovaltiolla olisi yhteinen budjetti, joka tarkoittaisi muun muassa yhteistä verotusta ja yhteistä sosiaalipolitiikkaa. Päätösvalta Suomen rahapolitiikasta annettiin jo Emuun liityttäessä Euroopan keskuspankille.
Unionin liittovaltiokehitys lienee vääjäämätön tie, ellei kansa nouse vastarintaan. Poliittinen eliittimme on aikaisemminkin näyttänyt, että se pystyy ohittamaan parlamentaarisen prosessin.
EU:n liittovaltioon liittymisestä on järjestettävä ainoastaan yksi kansanäänestys, vaikka sen tulos olisikin eliittimme tahdon vastainen. Taito Taskinen
Kuopio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
