EK:n koronakysely yrityksille: "Koronapassi palautettava nopeasti käyttöön, etätyö ei sovellu kaikille yrityksille ja työtehtäviin"

Kaikilla toimialoilla etätyö ei onnistu tai se on aiheuttanut asiakaskatoa tai myynnin vähenemistä. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n koronakyselyn tulosten perusteella loppuvuonna kiristyneet koronarajoitukset koettelevat erityisesti alle 10 hengen työnantajia sekä palvelusektoria. Joka neljännellä työnantajalla on henkilöstöä lomautettuna tai irtisanottuna.

Rajoitusten kiristyminen näkyy työnantajayritysten kasvaneena ahdinkona.

”Nyt on käytettävä kaikki keinot, joilla taloutta pystytään avaamaan heti koronatilanteen helpottaessa. Yksi ilmiselvä keino on koronapassin nopea palautus käyttöön sekä sen uudistaminen rokotepassin suuntaan. Tulokset myös kertovat, ettei etätyö sovellu kaikille yrityksille ja kaikkiin työtehtäviin. Siksi etätyösuositus tulee purkaa ensi tilassa, kun tautitilanne sen sallii”, tiivistää EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kyselyn tuloksia.

EK:n kyselyn mukaan kolmannes Suomen kaikista työnantajayrityksistä raportoi kiristyneiden koronatoimien haittaavan niiden toimintaa merkittävällä tavalla. Palvelusektorilla merkittävää bisneshaittaa kokee puolet yrityksistä.

Yrityskyselyn tehnyt EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen tulkitsee kyselyn tuloksista, että osalla yrityksistä on etätyöstä hyviä kokemuksia, osalle etätyö ei ole ollut mahdollista:

"Esimerkiksi siivous, hoitotyö, matkailu ja ravitsemuspalvelut ovat aloja, joilla yrityksissä edellytetään asiakaskosketusta tai fyysistä läsnäoloa"; Huovinen kertoo.

Etätyösuositus palautui voimaan loppuvuodesta. Yli 70 prosenttia yrityksistä on sellaisia, joissa laaja ja pitempikestoinen etätyö vaikeuttaa merkittävästi toimintaa tai etätyö ei ole juuri mahdollista. Kyse on pääosin mikro- ja pienyrityksistä,

Tämä heijastuu suoraan työllisyyteen: joka neljännellä yrityksellä on nyt henkilöstöä lomautettuna tai irtisanottuna. Tilanne on erityisen synkkä alle 10 hengen mikroyrityksissä, joissa jatkuvuusnäkymät ovat muutoinkin heikommat. Kuitenkin konkurssiuhka on työnantajayrityksissä nyt vähäisempi kuin viime keväänä.

Alueellisia eroavaisuuksia ei EK kyselyssään eritellyt, tulokset ovat kansallisia.

Toimitilatarvetta EK kysyi työnantajayrityksiltä nyt ensimmäisen kerran koronakyselynä. Alle viidennes yrityksistä arvioi toimitilatarpeensa pienentyvän jo lähitulevaisuudessa. Näin vastanneissa yrityksissä on noin viidennes kaikista työpaikoista.

Suurimmat syyt tilatarpeiden pienentymiselle ovat yritystoiminnan supistuminen, pyrkimys kustannusten minimointiin ja etätyön lisääntyminen. Kuitenkin 7 prosenttia ennakoi tarvitsevansa lisää toimitilaa.

Yritysten kritiikki päättäjiä kohtaan on voimistunut. 72 prosenttia antaa maan hallitukselle heikon ja 14 prosenttia hyvän arvosanan koronakriisin hoitamisesta. Viime huhtikuussa osuudet olivat 64 ja 20 prosenttia. Kuntapäättäjät ja aluehallintoviranomaiset saavat pykälää myönteisemmät arviot.

Luottamus maan hallitukseen on työnantajayrityksillä pysynyt suunnilleen yhtä heikkona kuin EK:n edellisessä koronakyselyssä syyskuussa: 80 prosenttia yrityksistä ei luota hallituksen kykyyn tehdä työllisyyttä tai yrittäjyyttä edistäviä päätöksiä (82 prosenttia syyskuussa 2021).

Maan hallitus, aluehallintoviranomaiset ja kuntapäättäjät saavat aikaisempaa heikommat arvosanat koronatoimien hoidosta.

EK seuraa yritysten tilannetta koronakyselyjen ohella myös pk-pulssilla. Viime joulukuussa EK teetti maaseutupulssin, jossa tarkasteltiin maaseudulla toimivia työnantajayrityksiä.