Metsälait menossa metsään
Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan uusia metsälakeja. Ennakkotietojen mukaan vanha metsälaki aiotaan pyöräyttää täysin uusiksi.
Nykyisen metsälain aikana Suomen metsissä on tapahtunut raju kehitys. Puuta on enemmän kuin koskaan ja puuston kasvu on myös parempi kuin koskaan. Ovatko asiat liian hyvin, koska nämä tulokset halutaan tuhota?
Ennakkotietojen mukaan uudistamisen ikä- ja läpimittarajat aiotaan poistaa. Tämän mukaan voi hakata metsänsä milloin haluaa. Lisäksi ollaan hyväksymässä yläharvennukset ja ns. pienaukkohakkuut. Tämähän tarkoittaa käytännössä, että vanha harsintahakkuu tulisi taas käyttöön.
Harsintahakkuun jälkiä on korjattu viimeiset 50 vuotta. Kun nämä pilatut alueet on saatu isolla työllä ja valtion tuella kuntoon, niin pitääkö sama hulluus aloittaa uudelleen.
Yläharvennuksella kyllä saadaan ensimmäisessä hakkuussa todella hyvä tulos. Tukkia tulee paljon, eikä uudistamiskuluja ole.Toista hakkuuta saakin sitten odotella, eikä tulos olekaan edellisen kaltainen. Alle jäänyt puusto toipuu hitaasti, eikä sen kasvu yllä valtapuuston kasvuun. Kolmatta hakkuuta saakin sitten odotella, eikä tulos ole kaksinen.Yläharvennusten seurauksena metsä muuttuu hiljalleen vajaatuottoiseksi. Puita siellä kyllä on, mutta ei metsää.
Puheet siitä, että suomalaismetsistä voidaan hakata 10–15 vuoden välein 100 mottia hehtaarilta pääosin tukkia, saa kyllä heittää romukoppaan. Pohjoisen oloissa muokkaamattomien pienaukkojen taimettuminen on tosi hidasta. Tämä jatkaa kiertoaikaa ja laskee metsän kasvua.
Metsää voi hyvin verrata vaikkapa navettaan. Jos sieltä tapetaan joka vuosi parhaat lehmät, niin kyllä siellä 30 vuoden päästä on sama määrä lehmiä, mutta tuotos on romahtanut. Kasvi- ja eläinjalostuksessa etsitään aina parhaat yksilöt ja käytetään niitä ja niiden jälkeläisiä tuotantoon. On ihme, että samaa luonnonlakia ei haluta toteuttaa metsässä.
Vapaampaa metsälakia on perusteltu sillä, että puuta saadaan tarjolle. Se on aika ontuva peruste. Venäjän puun tullien takia metsäteollisuus ”sopeutti” tuotantonsa niin, että syntyi ylitarjontatilanne ja puun hinnat laskivat selvästi. Omasta mielestään teollisuus toimii hyvin, mutta todellisuudessa vain puolet metsien kasvusta hakataan.
Puun saanti teollisuudelle on puhtaasti kiinni hinnasta, ei sen määrästä. Suomessa on tänä päivänä Euroopan halvin kuitupuu.Jos tähän pukataan vielä lisää puuta tarjolle, niin mikä on tuleva kantohinta? Eipä taida olla paljon mitään. Puuta kyllä riittää sekä energiaksi, että teollisuuskäyttöön, mutta jos hinnat tästä vielä laskevat, voi Suomesta tulla raakapuun viejä. Se olisi kyllä kansallinen katastrofi.
Todellinen metsätili tehdään päätehakkuun tukkisaannolla. Metsä tarvitsee aikaa kasvaakseen arvopuuksi. Nykyinenkin metsälaki sallii päätehakkuun vielä hyvässä arvokasvussa olevassa metsässä. Ei ole kovin järkevää hakata kasvatusikäistä metsää, johon uusi metsälaki antaa mahdollisuuden. Uudistamiskulut voivat niellä lähes koko puutilin ja puuston paras arvokasvu jää käyttämättä. Rahapula on kylläkin huono konsultti. Malttia tarvitaan.
Pitkään jatkuneessa yläharvennuksessa hämärtyy helposti kasvatuksen ja uudistamisen raja. Sen määrittäminen voi olla hyvin vaikeaa. Koska uudistamisvelvoite säilyy uudessakin metsälaissa, niin sen määrittämiseen on saatava selkeät ohjeet.
Maailmalla puun ja puutuotteiden kysyntä on selvässä kasvussa. Puu on ekologinen tuote ja sen kysyntä on vahvassa nousussa. Nanoteknologia ja muut innovaatiot nostavat metsien merkitystä.
Kannattaako Suomen juuri tässä tilanteessa lähteä ajamaan metsätaloutta alas. Näyttää siltä, että ministeriö on lähtenyt erään pienen, mutta äänekkään ryhmän äänitorveksi. Hyvän metsänhoidon kanssa aiotuilla esityksillä ei ole paljonkaan tekemistä. Kannattaisikohan asiaa pohtia vielä toisenkin kerran. Kyllä Suomi seisoo vieläkin puujaloilla.
Eero Vierimaa
Pudasjärvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
