Etujärjestöjen kartelli kahmii etuja – työttömyys kasvaa

Vielä tämän vuoden alussa Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana toiminut Mikael Pentikäinen on pitkän lehtimiesuransa jälkeen lähtenyt kiivaaseen taistoon yrittäjien puolesta. Työttömyyttä hän leikkaisi paikallisella sopimisella. Kuva: Sari Gustafsson

"Ihmisille täytyy löytyä töitä. Työttömyys on valtava inhimillinen tragedia ja suurta kansantaloudellista tuhlausta", Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pauhaa.

Hän ihmettelee, että moni poliitikko puhuu asiasta, mutta ei tee mitään. "Tästä täytyy ottaa vastuu."

Pentikäisellä on keinot työllisyyden nostoon. Budjetin tekijöille on tehty seitsemän kohdan lista, joista tärkein on sopimisvapauden lisääminen työpaikoilla. Siellä sovittaisiin palkoista ja työajoista.

Yrittäjien lista toisi Pentikäisen mukaan satatuhatta työpaikkaa. "Eikä tämä maksaisi valtiolle, päinvastoin."

Miksei tätä sitten toteuteta?

"Suomessa toimii erittäin vahva etujärjestöjen kartelli, johon kuuluvat ammatti- ja työnantajayhdistykset. Kartellin jäsenet keräävät hyötyjä itselleen rajoittamalla kilpailua ja muu yhteiskunta kärsii, erityisesti työttömät ja myös pienyrittäjät. Kartelli on laillinen, mutta kartelli kuitenkin."

Kartellin voima perustuu siihen, että ammattiyhdistyksillä on käytössä lakkoase, johon rakenteelliset uudistukset lopulta kilpistyvät. Suuret yritykset pystyvät jatkamaan toimintaansa ja siirtämään sitä ulkomaille, mutta uutta työtä ei synny. "Pienet yritykset ovat vastanneet viime vuosina valtaosasta uusia työpaikkoja."

"Suomen talous ei kestä menoa, jossa työttömyyttä ja etuja rahoitetaan jatkuvalla velanotolla. Se johtaa hyvinvointivaltion kaatumiseen."

Suomen kilpailijamaissa menee paljon paremmin, koska siellä on jo aiemmin pystytty paikalliseen sopimiseen ja joustoihin.

"Suomessa on tutkimusten mukaan maailman jäykin palkkaus, keskitetyimmät työmarkkinat ja ainutlaatuinen yleissitovuus."

"Kilpailukykysopimus oli askel eteenpäin, mutta vain yksi pieni askel. Nyt hallitus on jäänyt sopimuksen vangiksi. Pitäisi keskittyä työttömyyden nujertamiseen."

Pentikäinen jakaa valtiosihteeri Martti Hetemäen hiljattain esittämän ajatuksen siitä, että palkkaerojen kasvu parantaisi työllisyyttä. Kansainvälisen esimerkin mukaisesti työtä tulisi runsaasti lisää etenkin palvelualoille nykyistä pienemmillä palkoilla.

Pentikäisen mukaan työttömyysturva ja sosiaalietuudet ovat varsin hyvät. "Suomessa pärjää kovin pitkään, vaikka ei ole töissä. Lopulta työssä olevien ei ole varaa kustantaa sitä."

Joustot ja palkkaerot parantaisivat Pentikäisen mukaan mahdollisuutta asua ja saada töitä maaseudulla.

Sote-uudistus lisää maaseudun pienyritysten mahdollisuuksia, kunhan myös pienet yksiköt pääsevät mukaan tarjoamaan palveluitaan.