Pandat pysyvät toistaiseksi Ähtärissä ja herkuttelevat tuoreella eteläpohjalaisella bambulla – katso video

Isopandauros Pyry rouskuttaa bambua vahvoilla hampaillaan Ähtäriin pandatalossa. Kuva: Johannes Tervo

Maailman ehkäpä pohjoisinta bambua kasvaa yhä Suomessa, vaikka Ähtärin pandojen rehuksi tuotanto ei riitä. ProAgria Etelä-Pohjanmaan toteuttama pilottihanke päättyi vuonna 2019.

Hankkeessa on ollut mukana yli viisikymmentä bambun koekasvattajaa Ähtäristä ja lähialueelta.

”Ensimmäisenä talvena vuonna 2016–2017 lumeton pakkaskausi vei minulta kaikki paitsi yhden kasvin”, hanketta luotsannut ja itsekin siihen osallistunut luomukasvintuotannon asiantuntija Jari Luokkakallio kertoo.

Nykyisin Luokkakallion puutarhassa kasvaa muutamia eri lajikkeita, joiden kasvatuksesta on tullut hankkeen muiden jäsenten tapaan harrastus.

Niin ikään kasvatusta Ähtärissä jatkanut Helena Salokangas kertoo pitävänsä oman bambulajikkeensa hengissä suojaamalla juuria lekasoralla ja kastelulla.

”Se on jännä kasvi. Juuret ovat levinneet puutarhassani niin, että viinimarjapensaat ovat ahtaalla. Karjanlannalla ne kasvavat 2,5-metrisiksi kesässä”, Salokangas kertoo.

Bambun kasvatuksen suurimmat haasteet Suomessa ovat lumettomat pakkastalvet sekä kevättalven ja kevään kuivattavat tuulet.

Luokkakallio ja Salokangas ovat ottaneet tavaksi tuoda syksyisin satokauden maistiaisia isopandojen, Lumen ja Pyryn, käyttöön. Rehubambu Ähtäriin tulee käytännössä kokonaan Hollannista.

”Seurasin tässä tilannetta, kun tarhassa oli tarjolla oli monta bambukasaa pandoille. Lumi heitteli hollantilaiset kasvit pois ja vaihtoi meidän tuoreempiin bambuihin”, Salokangas naurahtaa.

Phyllostachys bissettii ja Pseudosasa japonica -bambut ovat isopandojen herkkua. Ähtärin pikkupandoille maistuu parhaiten Fargesia-bambut.

Jari Luokkakallio esittelee ikivihreää bambuviljelystään puutarhassaan Ähtärissä. Kuva: Johannes Tervo

Isopandojen ylläpito maksaa Ähtärin kaupungin omistamalle yhtiölle 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä vain noin 600 000 euroa on voitu kattaa kävijätuloilla.

Ähtärin eläinpuistossa kävi viime vuonna noin 200 000 vierasta, mikä vastaa myös tämän vuoden vierailija-arviota.

Yhtiön toimitusjohtaja Arja Väliahon mukaan ”tilanne on taloudellisesti haastava”, mutta pandat pysyvät toistaiseksi Ähtärissä.

Isopandojen yhteensä 12 miljoonaa euroa maksava vuokrasopimus Kiinan kanssa yltää vuoteen 2032.

”Tänä vuonna lapsiperheissä pohdittiin kesällä inflaation vuoksi yhä tarkemmin, mihin varoja käytetään. Odotamme joulunajan matkailulta nyt paljon”, Väliaho sanoo.

Yhtiö jatkaa kumppanuuksien ja rahoituksen hankintaa ilman valtion rahoitusta.

Isopandanaaras Lumi ei anna kenenkään häiritä päivätorkkujaan. Kuva: Johannes Tervo

Talousvaikeuksien vuoksi isopandojen jatkosta keskusteltiin maa- ja metsätalousministeriön, valtiovarainministeriön ja ulkoministeriön edustajista koostuvassa virkatyöryhmässä.

Ryhmän viime huhtikuisen loppuraportin mukaan isopandoja koskeva päätös on Ähtärin eläinpuiston sen solmiman sopimuksen mukaisesti.

”Eläintiloille asetettujen vaatimusten vuoksi vaihtoehtoisia tiloja pandoille ei Suomessa käytännössä ole”, raportissa kirjoitetaan.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion kommentoi MT:lle, että MMM:n osalta virkatyöryhmästä ei ole uutta kerrottavaa.