Kalastuslupa mullistuu – lupamaksuksi 35 euroa
Uuden kalastuslain myötä nykyinen kalastuslupa uudistuu kokonaan. Kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu yhdistetään ”kalastonhoitomaksuksi”.
Sen maksavat kaikki täysi-ikäiset kalastajat. Laki on poistamassa yli 65-vuotiaiden maksuvapautuksen. Onginta ja pilkintä kuuluvat edelleen jokamiehenoikeuksiin.
Kelaonginta ja silakkalitkalla kalastaminen muuttuisivat maksuttomiksi yleiskalastusoikeuksiksi.
Kalastonhoitomaksun suuruus olisi 35 euroa vuodessa. Uutta on, että luvan saa kymmenellä eurolla viikoksi ja viidellä eurolla vuorokaudeksi.
Maksu oikeuttaisi kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa.
Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema lakiehdotus lähtee nyt lausuntokierrokselle, ja eduskunta saanee sen keväällä hyväksyttäväksi. Kalastuslaissa on 135 pykälää ja sen uudistus aloitettiin jo 2008.
Uusi järjestelmä tullee voimaan 2015.
Lakiehdotusta voi kommentoida ministeriön sivulla. Lausuntoaikaa on aina tammikuun loppuun saakka.
Kalastusneuvos Eija Kirjavainen arvioi, että valtio kerää uudistuksella noin kolme miljoonaa euroa lisää lupatuloja.
Vuonna 2015 maksut tuottaisivat noin 12,5 miljoonaa euroa. Valtaosa summasta ohjattaisiin eduskunnan päätöksellä lähinnä kalastuksen hoitoon ja valvontaan.
Epäselvää edelleen on, mitä seurauksia kalastusmaksun laiminlyönnistä seuraa. Kirjavaisen mukaan lakien rikkomisen seurauksista linjaa oikeusministeriö.
Esimerkiksi luvattomasta virvelöinnistä koituvan sakon suuruus on kokonaan auki.
Oikeusministeriö aloittanee pian kalastusta koskettavien rikosoikeudellisten pykälien ruodinnan.
Osastopäällikkö Juha Ojalan mukaan sanktiopykälien valmistumisen aikataulusta ei ole tietoa.
Kalastuslakiin kirjataan valvontaan liittyvät monet periaatteet.
Esimerkiksi kalastuksenvalvojan ja valvontaviranomaiset valtuuksia ruoditaan yksityiskohtaisesti läpi. Nyt pelkästään koulutuksen saaneita kalastusvalvojia on 2 600.
Valvojilla olisi oikeus takavarikoida kalastuksessa käytetty pyydys, kalastusväline ja saalis, jos rikkomuksia todetaan.
Kalakantojen tärkeimmäksi hoitotoimenpiteeksi ehdotetaan sääntelyä. Ministeriö ehdottaa lakiin kirjattavaksi useita uusia säätelykeinoja.
Jatkossa istutettavien lohikalojen rasvaevä pitäisi leikata. Vastaavasti rasvaevälliset lohikalat pitäisi päästää takaisin pyydyksestä veteen.
Kaloille on tulossa myös ylin pyyntimitta. Kalan alimmasta ja ylimmästä pyyntimitasta säädetään erillisellä asetuksella.
Heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojelussa jatkossa erityinen rooli olisi alueellisilla ja valtakunnallisilla hoitosuunnitelmilla.
Suomen luonnonsuojeluliitto haluaisi uudistuvaan kalastuslakiin lisää suojaa uhanalaisille kaloille. Järjestö pitää ehdotettuja suojelupykäliä riittämättömiä.
Lakiin pitäisi lisätä ”velvoite kieltää äärimmäisen uhanalaisten kalalajien pyytäminen”, sanoo johtava asiantuntija Ilpo Kuronen.
Äärimmäisen uhanalaisia kalalajeja ovat harjuksen merikannat, Saimaan järvilohi, nieriän Saimaan kanta sekä merestä jokeen kudulle vaeltavien taimenien kannat.
Ammatikseen kalaa pyytävät luokitellaan nyt kahteen luokkaan. Rajana käytetään vuosittain maksettavaa arvonlisäveroa (alv).
Jos kalastajan valtiolle vuosittain maksettava alv on enemmän kuin 8 500 euroa, kalastaja luokitellaan ”kaupalliseksi kalastajaksi.”
Uusi termi otetaan uuden lain myötä käyttöön.
Kaupallisten kalastajien kalastusluvat myöntäisi jatkossakin vesialueen omistaja. Uutta on, että heidän kalaan pääsyään helpotetaan elykeskuksen myöntämän luvan avulla.
Edellytyksenä on, että käyttö- ja hoitosuunnitelmassa vesialue on todettu kaupalliseen kalastukseen sopivaksi.
Troolia ja rysää saavat käyttää vain kaupalliset kalastajat. Muilta kalastajilta näiden pyyntivälineiden käyttö on kielletty.
Saaliin myyntioikeus olisi vain kaupallisilla kalastajilla. Vapaa-ajan kalastajilla olisi sisävesillä oikeus myydä kalaa korkeintaan viisi kiloa päivässä.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
